Nuorisotutkimus: Suomalaisten oma eripuraisuus on ulkoisia uhkia suurempi turvallisuusriski

Muutto nuoriso
Kuvituskuvassa nuoret notkuvat sohvalla. Shutterstock

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET - STT

    Nuorten mielestä suomalaisten keskinäinen eripuraisuus ja eriarvoistuminen ovat maan turvallisuudelle ulkoisia uhkia suurempia riskejä. Näin kertoo nuorten asenteita tutkinut Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.

    – On erittäin tärkeää pitää Suomi tasavertaisena ja tasa-arvoisena yhteiskuntana, jotta nuorilla säilyy motivaatio puolustaa sitä. Aiempi talvisodan tarina ei enää itsessään ole vahva motivoiva tekijä, Jarno Limnéll sanoo STT:lle.

    – Jos olemme yhtenäisiä, tulee ulkopuolelta mitä tahansa, sen kanssa kyllä pärjätään. Jos olemme eripurainen maa, silloin ulkoistenkin uhkien vaikuttavuus isompi. Näin nuoret ajattelevat, Limnéll summaa.

    Limnéllin ja sotatieteiden tohtori Jari Rantapelkosen tutkimus suomalaisnuorten turvallisuusnäkemyksistä julkaistaan tiistaina.

    Itä-Suomessa uhkana pidetään Venäjää, lännessä maahanmuuttoa

    Limnéll kertoo tutkimuksen paljastaneen muun muassa, että nuorten huolenaiheiden vaihtelevat siitä riippuen missä puolella maata he asuvat. Pääkaupunkiseudun nuoria huolestuttaa erityisesti syrjäytyminen, länsisuomalaisia mietityttävät maahanmuutto ja terrorismi. Monet Itä-Suomen nuoret kertovat pitävänsä Venäjää uhkana, ja pohjoisessa nuoria huolestuttaa turvallisuusviranomaisten saatavuus.

    – Lisäksi monet nuoret naiset kertoivat haluavansa suuremman roolin suomalaisessa turvallisuudessa, sanoo Limnéll.

    – Naisten kiinnostuksen aliarvioinnin tai vaientamisen sijaan täytyisikin miettiä keinoja, miten naisten osallistumista voitaisiin lisätä.

    Tällä en tarkoita pakollista asevelvollisuutta naisille, vaan esimerkiksi tietoa kodin varautumisesta ja kursseja kyberinformaatiovaikuttamisesta, Limnéll tarkentaa.

    Myös median rooli yhteiskunnassa mietityttää nuoria, joista monet ihmettelevätkin, miksi niin sanotut valemediat saavat toimia, Limnéll kertoo.

    Hän kuitenkin muistuttaa, että vahvin vaikutus suomalaisiin nuoriin on heidän lähipiirillään. 

    Näkemyksiä henkilökohtaisesta ja Suomen turvallisuudesta

    – Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll ja sotatieteiden tohtori Jari Rantapelkonen tutkivat 19–36-vuotiaiden näkemyksiä henkilökohtaisesta ja koko maan turvallisuudesta.

    – Tutkimusvaiheessa käsiteltiin seuraavia teemoja: mitä turvallisuus on, turvallisuuden nykytila, Suomen turvallisuutta uhkaavat tekijät, turvallisuudessa säilytettävät tekijät, turvallisuudessa parannettavat asiat, ratkaisut turvallisuuden vahvistamiseksi, kansallinen identiteetti ja tulevaisuuden tarina.

    – Tutkimus tehtiin Helsingissä, Lappeenrannassa, Vaasassa ja Oulussa vuoden 2016 touko–elokuun aikana.

    – Naisia haastatelluista oli 54 prosenttia ja miehiä 46 prosenttia. Eri ammatit, elämäntilanteet ja koulutustaustat olivat kattavasti huomioitu vastaajien valinnassa.

    – Tekijät luonnehtivat kirjaa vastaukseksi turvallisuuskeskustelun kasvaneelle tarpeelle.

    – "Pelottaako – Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus" (Docendo) julkaistaan kokonaisuudessaan 19. syyskuuta. 


    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •