Teräsperustaminen on varsin jännittävä menetelmä. Ensin lyödään paalut ja niiden päälle nostetaan teräspalkistot. Alapohjaksi tulee ontelolaatat. Metallirakenteiden laittamiseen paikalleen menee yksi työpäivä, joten normaaliin perustamistapaan verrattuna jää monta työvaihetta pois. Työmaakin pysyy siistinä, kun ei tule rimanpätkää ja naulaisia lautoja muottityön ja muotin purkamisen jäljiltä.
- Teräsperustamisen etuja muihin paalutusmenetelmiin verrattuna ovat lisäksi se, että tässä käytetään - ja laskutetaan! - vain todella lyöty pituus, kertoo Pasi Korkeakoski Ruukki Constructionsilta.
- Ylimääräinen kuljetetaan pois ja käytetään seuraavalla työmaalla. Toisena etuna on pieni paalutuskalusto, jonka seurauksena päästään helposti hankaliin paikkoihin, kirveenvarsitonteille eikä aiheuteta tärinävaurioita ympäristöön. Naapurirakennuksille ei tarvi yleensä tehdä tarkastuksia.
Paalu lyödään kaksi metriä routarajan alapuolelle. Sen pituus riippuu myös jonkin verran talon muista rakenneratkaisuista.
Teräsperustaminen ei itsessään tarvitse salaojitusta. Paalulle ei ole merkitystä onko se vedenpinnan ala- vai yläpuolella - kun sokkelipalkisto on maanpinnan yläpuolella, se ei kostu. Monella tontilla salaojitus tietysti silti tehdään tontin kuivaamisen takia.
Teräsperustuksen toimitussisältöön kuuluu aina suunnittelu, jossa suunnitellaan palkiston ja paalun yhteistoiminta, vaakajäykkyys sekä routasuojaustarve, jos pohjatutkimuksessa siihen erityistä syytä ilmenee. Suunnittelu rajoittuu yläpintaan, eli alapohjan alapintaan. Alapohjan suunnittelun - samoin kuin sokkeliverhoilun - asiakas teettää muuta kautta. Molempiin on lukuisia erilaisia ratkaisuja.
Itse työ tapahtuu lyömällä ensin paalut maahan, minkä jälkeen ne katkaistaan suunnitelmien mukaiselta korkeudelta. Niiden päälle nostetaan teräskehikko palkki kerrallaan ja kun ne on paikallaan, ne pultataan järeillä pulteilla ja teräslätkillä tiukasti kiinni toisiinsa. Tässä vaiheessa niitä ei vielä hitsata. Ensin koko rakenne tarkastetaan huolellisesti ja tarvittaessa oikaistaan taljoilla oikeaan korkoon. Sen jälkeen hitsataan alapuolelta perustuspalkki kiinni paalun nokkaan.
Ontelolaatat paikalleen
Hyvissä ajoin ennen laattakuorman tuloa tehtaalta on tullut elementtisuunnitelma, jossa jokaiselle laatalle on merkitty oma paikkansa. Laatat on numeroitu yksilöllisesti ja numero löytyy sekä piirustuksesta että itse laatasta. Asentajaryhmä suunnittelee näiden mukaan parhaan työjärjestyksen, esimerkiksi sen, missä järjestyksessä rekat tulevat työmaalle.
Laattojen paikoille asetellaan ensin kiilapakat; yleensä ne ovat 20 mm paksuisia mutta tässä tapauksessa rakennesuunnittelija oli katsonut 10 mm riittäväksi. Pakkojen päällä laattoja on helppo liikuttaa täsmällisesti oikeille paikoilleen ja ohut betoni on valussa helppo uittaa niiden alle.
Kun laatat ovat paikallaan, rakentajan kannattaa vielä kiertää tutkimassa laattojen päissä näkyvät vaijerinpäät. Niiden pitäisi olla samassa tasassa elementin päätypinnan kanssa; jos ne ovat vetäytyneet kuoppaan, se saattaa kertoa virheestä valmistusvaiheessa. Ontelon kantoarvo ei silloin välttämättä ole enää lähelläkään nimellisarvoa.
Toinen tarkastettava kohde ovat laattojen pohjareiät. Niiden on syytä olla auki, jotta mahdollinen sadevesi pääsee varmasti onteloista pois eikä jäätyessään aiheuta pahoja pakkasvaurioita.
Laattojen asennuksen jälkeen tehdään vielä asianmukaiset rengasterästykset, saumaterästykset ja muottien laudoitus. Sen jälkeen päästään tekemään reuna- ja saumavalu. Jos päälle tulee talopaketti - kuten tässä tapauksessa - saumavaluun on hyvä tehdä tartunnat sitä varten.