Norjalaiset: Suomalaiset pian myöhässä Barentsin alueelta

Mutta myös muut Norjan kaupungit kisaavat arktisen alueen investoinneista ja liiketoiminnasta. Kirkkoniemen kovimpia kampittajia ovat Tromsa ja Narvik. Kasvua riittää todennäköisesti kaikille.

– Tarvitsemme lähivuosina runsaasti lisää ammattitaitoista työvoimaa, Meyer vihjaa myös suomalaisille.

Tällä hetkellä Kirkkoniemessä ei käytännössä ole työttömiä. Virallisesti työttömyysprosentti on 1,2.

"Ei ole koko Suomen asia"

Terje Meyer sanoo diplomaattisesti, että suomalaisten aktiivisuus aluetta kohtaan on lisääntymässä, mutta kovin hitaasti.

– Jos on ajoissa liikkeellä voi vielä vaikuttaa asioiden kulkuun. Jos juna on jo liikkeellä, et ole mukana kehityksessä, Meyer muotoilee.

Sodankylän, Utsjoen ja Inarin kuntayhtymän kehittämispäällikkö Timo Lohi on seurannut pohjoisen investointien edistymistä pitkään. Hän harmittelee, että pohjoisen hankkeita ei koeta koko Suomen asiaksi.

– Niitä pidetään lappilaisten tai pienen kansanosan asiana. Jotakin tässä nyt pelätään, että ehdottomasti valtiovallan ja poliitikkojen pitää nyt ottaa vakavammin tämä asia, Lohi vaatii.

Neuvottelukutsua ei kuulu

Lohi ottaa esimerkiksi Norjan liikenneministeriön viime helmikuussa tekemän ehdotuksen junaratayhteydestä Suomen puolelta Norjaan.

– Norjalaiset odottavat, että Suomi tekisi aloitteen. He olisivat sen jälkeen valmiita selvittämään asiaa yhdessä. Mitään ei ole Suomessa tapahtunut helmikuun jälkeen, Lohi tuskailee.

Myös Terje Meyer ihmettelee samaa asiaa.

– Norjassa on turhaan odoteltu kutsua neuvotteluihin, Meyer tokaisee.

Logistiikkaselvitys meneillään

Arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämistä selvittää parhaillaan suomalainen EU-hanke. Arctic Corridor-, tai Jäämeren käytävä -hanke luo yhteyksiä yritysten ja investoijien välille logististen ongelmien ratkaisemiseksi.

– Kysymys on siitä miten Lapin kaivosten tuotteet saadaan maailmalle, miten Barentsin öljy- ja kaasuvarat saadaan maailmalle ja miten Koillisväylän avaaminen siihen vielä liittyisi. Lopullinen tavoite on Jäämeren rautatien rakentaminen , projektipäällikkö Jorma Pietiläinen kertoo.

Aasialaiset ovat liikkeellä

Pietiläinen on törmännyt arktisen logistiikan selvitystyössä mielenkiintoiseen ilmiöön. Keskustelut korealaisten ja kiinalaisten kanssa ovat nimittäin edenneet reipasta vauhtia.

– Aasialaisilla ja kiinalaisilla on kaupallinen intressi ja heillä on myös rahaa toteuttaa näitä hankkeita.

Pietiläinen muistuttaa, että isot logistiset ratkaisut tehdään Aasiassa ja siellä ollaan arktisesta alueesta tosi kiinnostuneita.

– Kun globaaliin logistiikkaan tulee uusia ratkaisuja, he haluavat olla siinä mukana.

Kommentti: Poliittinen voima puuttuu