Norjalaiset: Suomalaiset pian myöhässä Barentsin alueelta

Norjalaiset varoittavat, että suomalaiset ovat pian myöhässä. Kiinalaiset ja korealaiset ovat sen sijaan erittäin kiinnostuneita arktisen alueen investoinneista.

– Katsokaa karttaa, katsokaa mitä pohjoisessa tapahtuu. Tulevaisuus on siellä, hoputtaa Kirkkoniemen elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja Terje Meyer suomalaisia.

Kirkkoniemessä onkin kova vauhti päällä. Kaupunki rakentaa kiireellä uusia satamia Barentsin meren reippaasti kasvavien kaasu- ja öljyporausten varalta. Kasvumahdollisuudet ovat suuria vaikka maailman suuriimpiin varantoihin kuuluvaa Shtokmanin kenttää ei heti avattaisikaan.

– Kirkkoniemi on keskellä kaikkea mitä täällä tapahtuu, Meyer perustelee kaupungin ja koko Finnmarkin alueen investointitahtia.

Valtava liikenne alkamassa

Pohjois-Norjan rannikko onkin sijainniltaan etulyöntiasemassa kun Barentsin meren lisäksi öljyä ja kaasua rahdataan maailmalle Siperin pohjoisrannikolta, esimerkiksi Yamalin niemimaa edustalla olevilta öljykentiltä.

– Siellä öljy ja kaasu on nostettava jäävahvisteisiin aluksiin, mutta niillä ei ole taloudellisesti kannattavaa viedä tavaraa maailmalle. Venäläiset tarvitsevat välisataman, jossa öljy ja kaasu siirretään rahdiltaan halvempiin sulan veden aluksiin, selittää Kirkkoniemen satamajohtaja Eivind Gade-Lundlie.

Nykyisen arvion mukaan pelkästään Yamalin siirtokuljetukset merkitsisivät noin 350 laivan tuloa Kirkkoniemeen vuodessa. Siis öljylaiva melkein joka päivä. Saman verran liikennettä on luvassa Shtokmanin alueelta. Sen lisäksi tulee kaikki muu ns normaali öljynporausliikenne.

Aasian länsisatama

Kirkkoniemi on erinomaisella paikalla myös arktisen alueen huollon kannalta. Shtokmaniin on 500 kilometriä ja Karan merellä sijaitseville Yamalin niemimaan kohteille vielä yli puolet enemmän.

– Olemme silti kaikille heille lähin läntinen satama. Itse asiassa Kirkkoniemi on läntisin satama koko Aasialle, Meyer ja Gade-Lundlie opettavat maantietoa.

Mutta myös muut Norjan kaupungit kisaavat arktisen alueen investoinneista ja liiketoiminnasta. Kirkkoniemen kovimpia kampittajia ovat Tromsa ja Narvik. Kasvua riittää todennäköisesti kaikille.

– Tarvitsemme lähivuosina runsaasti lisää ammattitaitoista työvoimaa, Meyer vihjaa myös suomalaisille.

Tällä hetkellä Kirkkoniemessä ei käytännössä ole työttömiä. Virallisesti työttömyysprosentti on 1,2.

"Ei ole koko Suomen asia"

Terje Meyer sanoo diplomaattisesti, että suomalaisten aktiivisuus aluetta kohtaan on lisääntymässä, mutta kovin hitaasti.

– Jos on ajoissa liikkeellä voi vielä vaikuttaa asioiden kulkuun. Jos juna on jo liikkeellä, et ole mukana kehityksessä, Meyer muotoilee.

Sodankylän, Utsjoen ja Inarin kuntayhtymän kehittämispäällikkö Timo Lohi on seurannut pohjoisen investointien edistymistä pitkään. Hän harmittelee, että pohjoisen hankkeita ei koeta koko Suomen asiaksi.

– Niitä pidetään lappilaisten tai pienen kansanosan asiana. Jotakin tässä nyt pelätään, että ehdottomasti valtiovallan ja poliitikkojen pitää nyt ottaa vakavammin tämä asia, Lohi vaatii.

Neuvottelukutsua ei kuulu

Lohi ottaa esimerkiksi Norjan liikenneministeriön viime helmikuussa tekemän ehdotuksen junaratayhteydestä Suomen puolelta Norjaan.

– Norjalaiset odottavat, että Suomi tekisi aloitteen. He olisivat sen jälkeen valmiita selvittämään asiaa yhdessä. Mitään ei ole Suomessa tapahtunut helmikuun jälkeen, Lohi tuskailee.

Myös Terje Meyer ihmettelee samaa asiaa.

– Norjassa on turhaan odoteltu kutsua neuvotteluihin, Meyer tokaisee.

Logistiikkaselvitys meneillään

Arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämistä selvittää parhaillaan suomalainen EU-hanke. Arctic Corridor-, tai Jäämeren käytävä -hanke luo yhteyksiä yritysten ja investoijien välille logististen ongelmien ratkaisemiseksi.

– Kysymys on siitä miten Lapin kaivosten tuotteet saadaan maailmalle, miten Barentsin öljy- ja kaasuvarat saadaan maailmalle ja miten Koillisväylän avaaminen siihen vielä liittyisi. Lopullinen tavoite on Jäämeren rautatien rakentaminen , projektipäällikkö Jorma Pietiläinen kertoo.

Aasialaiset ovat liikkeellä

Pietiläinen on törmännyt arktisen logistiikan selvitystyössä mielenkiintoiseen ilmiöön. Keskustelut korealaisten ja kiinalaisten kanssa ovat nimittäin edenneet reipasta vauhtia.

– Aasialaisilla ja kiinalaisilla on kaupallinen intressi ja heillä on myös rahaa toteuttaa näitä hankkeita.

Pietiläinen muistuttaa, että isot logistiset ratkaisut tehdään Aasiassa ja siellä ollaan arktisesta alueesta tosi kiinnostuneita.

– Kun globaaliin logistiikkaan tulee uusia ratkaisuja, he haluavat olla siinä mukana.

Kommentti: Poliittinen voima puuttuu