Norja nosti nuoret vanhempien ikäryhmien rinnalle maan rokotusstrategiassa – THL:n Nohynek: 18–24-vuotiaiden rokottamista harkittu myös Suomessa

Suomen tavoitteena on tarjota kesän loppuun mennessä kaikille rokotettaville ikäryhmille vähintään yksi annos. THL:n Hanna Nohynekin mukaan Suomessa ollaan rokotustrategian mukaisessa aikataulussa.

Norjassa rokotusaikataulujen muutoksia perustellaan muun muassa sillä, että tartuntamäärät kasvavat juuri maan nuorten keskuudessa.

Nohynekin mukaan vastaavaa rokotusjärjestystä on harkittu matemaattisten mallinnusten kautta myös Suomessa.

– Meidän matemaattinen mallintaja Simopekka Vänskä laski meillä, että jos samanaikaisesti kun esimerkiksi 65–69-vuotiaita rokotetaan, niin lähdettäisiin rokottamaan sieltä alkupäästä ihan 16 vuodesta ylöspäin, jotka tartuttavat eniten, ja sitten katsotaan kuinka paljon sairaalahoitoja, vakavia tauteja ja kuolemia estyy, niin sillä ei ollut juuri merkitystä.

– Sillä ei saavutettu yhtään enempää sen hetkisessä epidemiatilanteessa tautitaakan vähenemää, Nohynek kertoo.

Rokotusjärjestyksen muuttaminen ei ole yksinkertaista

Suomen rokotusstrategialla pyritään estämään mahdollisimman paljon kuolemia, elinvuosien menetyksiä ja vakavia tautitapauksia, sekä ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä. 

– Nuorten rokottamisella ehkäistään infektoitumista ja transversio ketjuja, muttei niinkään vakavia tauteja, koska nuorten keskuudessa ne ovat hyvin harvinaisia, Nohynek perustelee.

Nuorten rokottaminen vanhemman väestön rinnalla ei ole Nohynekin mukaan aivan niin yksinkertainen asia, kuin miltä se saattaa vaikuttaa. Tilannetta hankaloittaa ensimmäisen ja toisen rokotteen antamisen aikatauluttaminen suhteessa saatavilla oleviin rokotteisiin.

Nuoremmat rokotetaan heinäkuun loppuun mennessä

Suositeltu 12 viikon rokotusväli annosten kesken auttaa tutkimusten mukaan muodostamaan enemmän vasta-aineita.

– Me olemme nyt tilanteessa, jossa maahan tulevia rna-rokotteita pitää antaa myös toisiin annoksiin. Eli emme pysty antamaan vain ensimmäisiä annoksia. Moni ikääntynyt ihminen on tilanteessa, jossa se kaksitoista viikkoa on tullut täyteen, eli rokotteita menee sekä 1. ja 2. annoksiin, mutta myös uusiin 1. annoksiin.

– Elleivät rokotemäärät lisäänny reilusti, niin silloin 1. annosten antamisen vauhti hidastuu selvästi. Se on se syy miksi strategian suunnanvaihtoon ei olla ryhdytty, Nohynek perustelee.

Nuorempi ikäryhmä saa Nohynekin mukaan ensimmäisen rokotteensa heinäkuun loppuun mennessä, jos rokotteita on saatavilla tämänhetkisen tahdin mukaisesti.

– Jos maahan tulee rokotteita sillä tahdilla kuin miltä nyt näyttää, niin silloin jokainen yli 16-vuotias, joka rokotteen itselleen haluaa, niin on heinäkuun loppuun mennessä sen saanut. Se on se tämän hetken näkymä. Monessa kunnassa annetaan jo nyt aikoja 40–50-vuotiaille, eli kyllä sieltä ollaan kovaa vauhtia tulossa alaspäin kohti nuorempia ja työikäisiä, Nohynek vakuuttaa.

Nuoria suomitaan, mutta vanhempienkin ryhdistäydyttävä

HS uutisoi niin ikään, että varsinkin Helsingissä huolta herättää 45-49-vuotiaiden laiska hakeutuminen rokotettavaksi. Nohynekin mukaan yhä nuoremmat saavat oman rokotteensa nopeammin, jos vanhemmat eivät sitä itselleen ota.

– Tokihan me toivomme, että ihmiset kävisivät hakemassa rokotteen. Vakavan taudin riski pienenee huomattavasti mitä nuorempiin ikäryhmiin mennään. Tutkimustulokset siitä, kuinka paljon rokotteet estävät infektioita ja virusten eritystä ja sitä kautta tartuntaketjujen syntymistä, niin se on suuri. Toivoisin, että jokainen osallistuisi näihin talkoisiin, sillä tavalla saamme tartuntaketjut aisoihin, Nohynek toteaa.

Vaikka nuorempia ikäryhmiä suomitaan kesän kynnyksellä ilakoiviin kokoontumisiin osallistumisesta, on myös vanhempien otettava ryhtiliikkeensä rokotteiden osalta.

– Näin ajatellaan. Laumaimmuniteetti tai väestönsuojaa saadaan jo jollain 60–70 prosentin rokotuskattavuudella ja sitä kohti me toivottavasti pääsemme Suomessa.