Nato iski Belgradiin

Kyseessä oli ensimmäinen kerta kun Jugoslavian pääkaupungin keskusta joutui ilmaiskujen kohteeksi sitten toisen maailmansodan. Räjähdysten sarja ravisteli kaupunkia, ja hetkeä myöhemmin savupilvi kohosi kaupungin yläpuolelle. Naton mukaan kohteena olleista rakennuksista johdettiin Serbian poliisijoukkojen toimintaa Kosovossa. Ohjusiskut eivät aiheuttaneet ihmisuhreja.

Serbian hallitus syytti Natoa "siviilikohteeseen" iskemisestä. Hallituksen lausunnossa vakuutettiin, että iskut tehneet maat joutuvat vielä niistä vastuuseen.
-Hitlerin natsit pommittivat Belgradia huhtikuussa 1941. Nyt me olemme huhtikuussa 1999, ja pommittajina ovat (Yhdysvaltain presidentti Bill) Clinton sekä Naton uusnatsit, Serbian sisäministeri Vlajko Stojiljkovic sanoi maan televisiossa.

Belgradin asukkaat olivat järkyttyneitä ja raivoissaan iskuista.
-Outoa, kyseessä oli Belgradin ehkä vihatuin rakennus, mutta hyökkäys on todella järkyttänyt ihmisiä, yksi asukas sanoi.

Venäjä tuomitsi jyrkästi Naton öiset iskut Belgradiin. Venäjän ulkoministeri Igor Ivanov sanoi tänään, että iskut Belgradin keskustaan ovat uusi osoitus länsiliiton epäinhimillisyydestä. Ministerin mukaan "Naton aggressiiviisuudelle" on saatava heti loppu ja neuvottelut uudestaan käyntiin. Viimeöiset iskut osuivat Belgradin keskustassa myös lähelle Venäjän lähetystöä, ja ulkoministeri varoittikin seurauksista, jos Venäjän kansalaisia vahingoitetaan.

Venäläinen tiedustelualus Liman on parhaillaan matkalla Välimerelle. Venäjän mukaan alus tarkkailee Kosovon tapahtumia. Venäjä saattaa lähettää myöhemmin lisääkin aluksia Välimerelle. Presidentti Boris Jeltsin puhui tänään Saksan liitokansleri Gerhard Schröderin kanssa puhelimitse ja kehotti Natoa lopettamaan iskut.

Nato-komentajalle toimintavapauksia

Sotilasliitto Naton komentaja Wesley Clark on saanut lisää oikeuksia määrätä iskuista Jugoslaviaan, kertoo The Times -lehti. Lehden mukaan komentaja Clarkin ei tarvitse enää pyytää lupaa iskuihin kaikilta Nato-mailta. Aiemmin iskuihin vaadittiin kaikkien 19 Naton jäsenmaan lähettilään hyväksyntä. Lehden mukaan nyt iskuille tarvitaan enää Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan, Saksan ja Italian lupa. Näin iskuihin vähemmän innokkaasti suhtautuvat liittolaiset, kuten Kreikka, eivät enää voi hidastaa prosessia.

Kosovoon tilanteen ratkaiseminen Rambouillet'n rauhansopimuksen pohjalta on hyvin epätodennäköistä, arvoi nimetön läntinen sotilasviranomainen. Sopimus antaisi Kosovolle laajan itsehallinnon osana Jugoslaviaa, mutta jättäisi maakuntaan kaksi tuhatta serbisotilasta vuodeksi. Kosovon albaanit ja Nato tuskin enää hyväksyvät serbipoliiseja, lähde toteaa.
(MTV3-STT-Reuters-AFP)