Huoli Pohjois-Korean elintarvikepulasta kasvaa. Useat lähteet arvelevat, että maassa tapahtuu nälkäkuolemia.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan maan tilanne on huonoin sitten 1990-luvun nälänhädän, joka aiheutti joukkonälänhädän ja tappoi satojatuhansia ihmisiä.
1990-luvun nälänhädän aikana kuoli arviolta 3-5 prosenttia silloisesta 20 miljoonan asukkaan väestöstä.
Peterson Institute for International Economicsin tutkimusanalyytikko Lucas Rengifo-Kellerin mukaan kauppatiedot, satelliittikuvat sekä Yhdistyneiden Kansakuntien ja Etelä-Korean viranomaisten arviot viittaavat kaikki siihen, että elintarvikevarastot ovat nyt laskeneet alle sen määrän, joka tarvitaan ihmisten vähimmäistarpeiden tyydyttämiseen.
– Vaikka ruoka jaettaisiin tasaisesti, mikä olisi uskomatonta Pohjois-Koreassa, jossa eliitti ja armeija ovat etusijalla, nälkään liittyviä kuolemantapauksia olisi silti paljon, Rengifo-Keller sanoo.
Etelä-Korean virkamiehet ovat arviosta samaa mieltä. Harvat asiantuntijat epäilevät arvioita, vaikka maan eristyneisyys vaikeuttaa todisteiden esittämistä.
CNN:n mukaan Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un piti tällä viikolla nelipäiväisen kokouksen, jossa keskusteltiin maan maatalousalan uudistamisesta. Kokouksessa vaadittiin muutosta maatalouteen ja valtion taloussuunnitelmaan. Myös maanviljelyn valtion valvontaa halutaan vahvistaa.
9:18
Ongelmana maan huono talouden hoito
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan lähes puolet Pohjois-Korean väestöstä olivat aliravittuja jo ennen koronapandemiaa. Tilanne on voinut pahentua kolmen koronavuoden aikana.
Kiinan tullitietojen mukaan Kiina vei vuoden 2022 aikana Pohjois-Koreaan virallisesti lähes 56 miljoonaa kiloa vehnä- tai masliinijauhoja ja yli 53 000 kiloa viljaa jyvinä tai hiutaleina.
Asiantuntijoiden mukaan Pjongjang voi syyttää ongelmasta vain itseään. Koronapandemian aikana kaupunki lisäsi eristäytymistään ja supisti vähäisenkin rajat ylittävän kaupan.
Human Rights Watchin vanhempi tutkija Lina Yoon mukaan epävirallinen kauppa on tukahtunut. Epävirallinen kauppa on hänen mukaansa yksi tärkeimmistä elinehdoista Pohjois-Korean sisäisillä markkinoilla, joilla tavalliset pohjoiskorealaiset ostavat tuotteita.
Hänen mukaansa tapauksia, joissa kiinalaisia tuotteita salakuljetetaan maahan lahjomalla rajavartija, ei ole ollut juuri lainkaan rajojen sulkemisen jälkeen.
Eristäytyminen pahentaa ongelmaa
Useiden asiantuntijoiden mukaan ongelmana on vuosia jatkunut huono talouden hoitaminen. Kim Jon-unin pyrkimykset lisätä valtion valvontaa pahentavat tilannetta entisestään.
– Pohjois-Korean rajojen on avauduttava ja kaupankäynnin on käynnistyttävä uudelleen. Nämä asiat on tuotava maahan, jotta maanviljely voi parantua ja jotta ihmiset voivat saada ruokaa. Mutta juuri nyt maassa priorisoidaan eristämistä ja sortoa, Yoon sanoo.
– Ainoa tapa, jolla Pohjois-Korea voi päästä tästä ongelmasta, on käydä vuoropuhelua, hyväksyä humanitaarinen avun tarjouksemme ja tehdä parempi valinta tulevaisuutta varten, Etelä-Korean ulkoministeri Park Jin sanoi CNN:n haastattelussa viime viikolla.
Soulin yhdistymisministeriö sanoo, että Pjongjangissa keskitytään edelleen ohjus- ja ydinohjelmaan eikä oman kansan ruokkimiseen.
Maa kulutti viime vuonna resursseja tekemällä ennätysmäärän ohjuskokeita. Kim Jon-Un myös kieltäytyy jatkuvasti naapurien avustustarjouksista.
Arvioiden mukaan, jos Pohjois-Korea olisi käyttänyt viime vuonna laukaisemiensa ohjusten kustannukset elintarvikehankintoihin, niillä olisi voitu ostaa yli miljoona tonnia elintarvikkeita. Tämän uskotaan kattavan Pohjois-Korean vuotuisen elintarvikepulan.