Näkökulma: Lukolla kasassa dynastian ainekset – tiukkasanainen tapahtuma avasi padot kuin Vierumäen tarunhohtoinen leijonaseminaari

LUE MYÖS: Mestarivalmentaja Pekka Virta huokaisee: "Jokainen, joka on yhdenkin psykologikirjan avannut"

Kuin kevätaurinko olisi pantannut julkituloaan täysin tiedostetusti, ilkikurillaan, juuri tätä hetkeä varten. 

Rauman Tifosi-ravintolan kattoterasilla ja torilla ei ollut tietoakaan talvisesta korona-alakulosta tai siitä vuosikausia kestäneestä turhautumisesta, jonka mestaruuden kiertäminen on aiheuttanut. 

Jos Rauman kaduilla on tavallisena toukokuisena tiistai-iltana kaksi ihmistä ja yksi eksynyt puolalainen ydinvoimalatyöntekijä, nyt sinne olivat rynnänneet katakombeistaan kaikki päivänvaloa välttelevät mökkihöperötkin.

LUE MYÖS: SM-liigakausi pakettiin – katso tästä viimeisen finaalin kaikki maalit

Enää ei puhuta vuodesta 1963 ja siitä, ettei Raumalla voida voittaa mestaruutta. Itseironinen vitsailu ei ole enää mahdollista, mutta siitä riemusta raumalaiset jääkiekon ystävät ovat varmasti valmiit luopumaan.

Mestaruudesta ei jäänyt mitään jossiteltavaa. Lukko oli puolitoista kautta putkeen SM-liigan selkeästi paras joukkue.

Rauma on nyt oikeasti se Asterixin gallialainen kylä, jota muut eivät pysty valloittamaan.

Tämä ylivoima ei ollut sattumaa.

Juttu jatkuu kuvan alla

Rauman Lukon ja sen taustayhtiöiden johdossa istuttiin ”gameface” kasvoilla alas loppukesällä 2016.

Itsekin Lukossa SM-liigaa pelannut Rafael Eerola piti tiukan puheenvuoron. Raumalaiskiekkoilun Tuki Ry:n puheenjohtajan ydinviesti oli, että näin ei voi jatkua. 

Risto Dufva oli tehnyt vankkaa työtä ja nostanut Lukon välieräjoukkueeksi, mutta se ei kärkiresursseilla varustetulle seuralle riittänyt. Ja mikä pahinta, toiminnasta puuttui jatkuvuus.

Kaikki oli Dufvan varassa.

Huipulle tähtääminen otettiin oikeasti keskiöön. Reivattiin kurssia, lisättiin vauhtia ja hankittiin osaamista, johtajuutta.

LUE MYÖS: Paljasta pintaa suihkulähteessä – näin Raumalla repäistiin mestaruuden kunniaksi

Ari Salmi tuli Lukko Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi loppuvuonna 2016, mikä oli onnistunut liike. Logistikas Oy:n nokkamies on fiksu ja päättäväinen persoona, mutta mikä tärkeintä, hän osaa jakaa urheiluosaamista niille, jotka sen puolen osaavat.

Samalla toimitusjohtaja Timo Rajalan roolia rajattiin entistä enemmän talouspuolelle.

Urheilujohtaja Kalle Sahlstedt ja päävalmentaja Pekka Virta toivat urheilullista näkemystä. Virta tarvitsee rinnalle vastavoimansa ja hyvällä itseluottamuksella varustetun opponoijan. Kasvatustieteen maisteri Sahlstedt on siihen paras mahdollinen ihminen.

Loppukesän 2016 palaverissa oli saman kaltaisia aineksia kuin Vierumäen seminaarissa vuonna 2009. Suomen johtavat jääkiekkoihmiset kokoontuivat yhteen miettimään, että miten huippujääkiekko saataisiin nousuun. Ja nousihan se. 

Roolitus ja oikeisiin asioihin keskittyminen olivat keskiössä molemmissa käännekohdissa.  

Juttu jatkuu kuvan alla

Mestaruuden jälkeen voi aina pohtia, että olisiko tästä dynastiaksi asti. 

HPK:sta ei siihen ollut, koska kokonaisuus eli vahvasti päävalmentaja Antti Pennasen kautta. Taustat eivät ole tarpeeksi vahvat.

Lukossa on riittävät resurssit, osaava luottamusmiesjohto, hyvät olot ja vahva urheiluosaaminen, jonka avulle pikkukaupunkiin on vastaisuudessakin helppo houkutella nousevia ja hyvässä iässä olevia pelaajia.

Myös A-nuoret voittivat Suomen mestaruuden, mikä on osoitus, että pohjakin on kunnossa.

Komean työn tehnyt Virta lähtee ja tilalle tulee Marko Virtanen. Hyvä työkone rullaa, vaikka kuski vaihtuu. Siitä tunnistaa ammattimaisen urheiluorganisaation. 

Katsetta ei kannata kääntää kalastajakylästä ensi kaudellakaan.