Näistä kuvista Viipurin evakkopojasta arvostetuksi rauhanrakentajaksi kasvanut Ahtisaari muistetaan

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari syntyi kesäisessä Viipurissa vuonna 1937. Hän joutui pakenemaan perheensä kanssa kodista vain kaksivuotiaana, kun talvisota syttyi. 

Ahtisaari kuvaili myöhemmin itseään ikuiseksi pakolaiseksi ja kertoi, että evakkovuodet jättivät häneen vahvan jäljen. 

– Ei katkeroittavasti, vaan ihmisten kohtaloita ymmärtäen ja rauhan arvon tuntien, presidentti Sauli Niinistö kuvaili maanantaina muistopuheessaan.

Ahtisaari asui perheensä kanssa Kuopiossa ja kävi Kuopion lyseota, kunnes perhe muutti Ouluun. Ahtisaari valmistui ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta vuonna 1956. Tämän jälkeen hän suoritti asepalveluksen ja opiskeli kansakoulunopettajaksi. 

Ahtisaaren pitkä ja merkittävä ura alkoi jo 23-vuotiaana. Tuolloin Ahtisaari sai paikan ruotsalaisrahoitteisen oppilaskodin johtajana Pakistanissa.

Tämän jälkeen Ahtisaari päätyi töihin ulkoministeriön vastaperustettuun kehitysaputoimistoon ja liittyi sdp:hen. 

Ahtisaari avioitui Eeva Hyvärisen kanssa vuonna 1968. Nuorukaiset olivat tavanneet toisensa jo Kuopiossa, Kuopion nuorissa luonnonystävissä. 

– Ei meistä kukaan niin suuria haaveillut, että tässä tultaisiin vaikka presidenteiksi, Eeva Ahtisaari on muistellut myöhemmin MTV:n dokumentissa. 

Seuraavana vuonna hei saivat pojan, Marko Ahtisaaren. 

Vuodet suurlähettiläänä ja edistämässä Namibian itsenäisyyttä

Vuonna 1973–1977 Ahtisaari toimi Suomen suurlähettiläänä Tansaniassa, Sambiassa, Somaliassa ja Mosambikissa.

– Jos en olisi saanut suurlähettilään tehtävää Tansaniassa ja tavannut näitä kaikkia afrikkalaisia ystäviä, niin tuskin olisi minun urani ollut sellainen kuin se oli, Ahtisaari muisteli vuonna 2017 julkaistussa MTV:n dokumentissa. 

Vuonna 1976 Ahtisaari siirtyi perheineen New Yorkiin. Hän toimi muun muassa YK:n Namibia-valtuutettuna vuosina 1977–1981.
 

Ahtisaari muistetaan erityisesti Namibiasta. Hän oli YK-projektin johdossa, jonka päämääränä oli saada Namibia itsenäistymään.  

– Joskus oli vaarana, että usko alkaa pettää, mutta kyllä me olimme sinnikkäitä, Ahtisaari muisteli dokumentissa. 

Namibiassa pidettiin lopulta ensimmäiset vapaat vaalit vuonna 1989 ja seuraavana vuonna maa sai itsenäisyyden. Ahtisaari sai prosessista kritiikkiäkin, mutta hän ja Eeva Ahtisaari saivat maan kunniakansalaisuuden. Maassa nimettiin myös lapsia Martiksi. 

Vuodet presidenttinä

Vuonna 1993 Ahtisaari, tuolloin SDP:n presidenttiehdokas, piti "Ystävän kirje" -puheen, jolla hän yllätti puoluevaltuuston. 

Ahtisaari luki vasemmistolaisen ystävänsä pitkän kirjeen, joka sisälsi poikkeuksellisen voimakasta arvostelua puolueita kohtaan.

– Siinä missä presidentti Koivisto aikanaan mursi Kekkosen vallan, Ahtisaari otti omaksi ajatuksekseen murtaa korporaatioiden ja puolueiden liiallisen vallan Suomessa, kuvaili toimittaja ja Ahtisaaren lehdistövastaavana toiminut Jussi Lähde MTV:n dokumentissa vuonna 2017. 

Ahtisaari matkusti presidentinkampanjansa aikana pitkin Suomea pitämässä puheita ja tapaamassa ihmisiä. 

Vuonna 1994 pitkä diplomaatti- ja virkamiesura katkesi, kun Ahtisaari valittiin ensimmäisenä Suomen tasavallan presidentiksi suoralla kansanvaalilla. Ahtisaari voitti toisella kierroksella Elisabet Rehnin. Hänestä tuli Suomen 10. presidentti. 

Vuonna 1999 Ahtisaari vahvisti perustuslain kokonaisuudistuksen.

Ahtisaari toimi presidenttinä vuoteen 2000 asti. Tänä aikana Suomi liittyi EU:hun ja yhteisvaluutta euroon. 

Vuodet rauhanvälitysjärjestössä

Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaari toimi merkittävissä kansainvälisissä tehtävissä. 

Hän perusti vuonna 2000 rauhanvälitysjärjestö CMI:n, Crisis Management Initiativen. Nykyään järjestö tunnetaan nimellä CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation.

Ahtisaari muistetaan erityisesti Acehin rauhanneuvotteluista. Ahtisaari neuvotteli Indonesian ja Acehin itsenäisyysliikkeen välille rauhansopimuksen vuonna 2005. 

Ahtisaaren vuosikymmenten työ sai korkeimman kansainvälisen tunnustuksen, kun hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008. Nobel-komitean puheenjohtaja kuvaili Ahtisaaren panostaneen yli kolmekymmentä vuotta kansainvälisten konfliktien ratkaisuun monilla mantereilla. 

Nobel-juhlassa puheessaan Ahtisaari totesi, että kaikki konfliktit voidaan ratkaista.

– On aina etuja, joita sota edistää. Siksi he, joilla on valtaa ja vaikutusvaltaa, voivat myös pysäyttää ne.
 

2010-luvulla CMI:n toimintaa laajennettiin ja Ahtisaari kiersi ympäri maailmaa kansainvälisissä tehtävissä.

Presidentti Niinistö: ”Suomalainen, jolla oli suuri sydän”

Ahtisaari asui suuren osan elämästään ulkomailla. Hän oli omien sanojensa mukaan kuitenkin tavattoman onnellinen saadessaan syntyä pohjoismaahan.

Ahtisaari esiintyi tiettävästi viimeistä kertaa julkisuudessa tammikuussa 2020, kun hän osallistui SDP:n kansanedustajan ja moninkertaisen ministerin Matti Ahteen hautajaisiin Kallion kirkossa.

Tässä on Martti Ahtisaaren viimeinen esiintyminen julkisuudessa

Syyskuussa 2021 tasavallan presidentin kanslia ilmoitti Ahtisaaren sairastavan Alzheimerin tautia ja vetäytyvän julkisuudesta. Ahtisaari menehtyi pitkän sairauden uuvuttamana maanantaina 16. lokakuuta. 

Presidentti Niinistö piti tänään muistopuheen Martti Ahtisaarelle. Hän luonnehti Ahtisaarta kansainväliseksi, suureksi suomalaiseksi. 

– Suomalainen, jolla oli suuri sydän. Hän uskoi ihmiseen, sivistykseen ja hyvyyteen.

– Ihmisarvo oli hänelle jakamaton.