Presidentti Tarja Halonen rikkoi yhden ison lasikaton, kun hänet valittiin ensimmäisenä naisena tasavallan presidentiksi vuonna 2000.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan, Haloseen kohdistui kritiikkiä Suomen suhteesta Vladimir Putinin Venäjään hänen presidenttikausiensa aikana.
Meri Valkama on kirjoittanut kirjan Tarja Halosen perinnöstä presidenttinä.
– Tämän kirjan idea on syntynyt Ukrainan sodan alettua, keväällä 2022.
– Käytiin aika kiivasta yhteiskunnallista keskustelua, jossa etsittiin myös Suomesta eräällä tavalla syyllisiä kaikilla tavoilla muun muassa siihen, että Suomi ei ollut Naton jäsen, ja Putiniin liittyviä erilaisia syytöksiä, Valkama sanoo.
Lue myös: Uutuuskirja: Putin piti presidentti Tarja Halosen lapsuuskuvaa työpöydällään: "Valtaa käyttävät naiset kutistetaan pikkutytöiksi"
– Aika monet niistä kohdistuivat Tarja Haloseen, vaikka hän ei enää siinä vaiheessa ollut kymmeneen vuoteen ollut istuva presidentti.
Syntipukki
Miksi Tarja Halosta pidettiin syntipukkina Suomen Venäjän-politiikkaan?
– Minun henkilökohtainen arvioni on, että kahdesta syystä. Siksi, että hän on nainen ja siksi, että hän on vasemmistolainen, Valkama sanoo.