Presidentti Sauli Niinistö on selvästi hiukan närkästynyt omaan toimintaansa ja Suomen Nato-politiikkaan jälkikäteen kohdistetusta arvostelusta. Suomi Areenan Presidentin kyselytunnilla Niinistö muun muassa torjuu epäilyt siitä, että Suomen Nato-jäsenyys olisi jäänyt toteutumatta, jos Venäjä olisi onnistunut valtaamaan Kiovan.
Kesäkuun alussa asian nosti esiin kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto. E.J. Penttilä – yhtenä Helsingin Sanomien laajan jutun haastatelluista.
Artikkelissa annettiin Niinistöstä kuva varovaisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuneena johtajana, jonka viivyttely olisi voinut johtaa siihen, että Suomen Nato-jäsenyys olisi jäänyt haaveeksi. Osa haastatelluista moitti presidenttiä jopa Suomen Nato- ja USA-lähentymisen suoranaisesta jarruttamisesta.
Niinistö muistuttaa Suomi Areenan Presidentin kyselytunnilla hiukan happamasti, että jälkikäteen voi olla aina viisas.
Niinistö huomauttaa, että vielä Krimin valtauksen aikaan enemmistö suomalaisia vastusti Nato-jäsenyyttä. Presidentti muistelee Penttilänkin vielä 2016 epäilleen, saisiko valtiojohto suomalaisten mieltä muuttumaan.
– Epäonnistunut Nato-hakemus olisi ollut aikamoinen takaisku, toteaa Niinistö.
Lue myös: Risto E. J. Penttilä kiittelee Niinistön vastausta HS-kritiikkiin ja kertoo, mikä Nato-tiellä meni pieleen – "Ei ole kyse siitä, että yksi henkilö olisi tehnyt virheitä"
Edes Kiovan valtaus ei olisi muuttanut tilannetta
Lopulta Ukrainan sota sai suomalaisten ja puolueitten Nato-kannan muuttumaan. Niinistön mielestä edes Kiovan joutuminen Venäjän haltuun ei välttämättä olisi ajanut Suomen Nato-prosessia karille.
– Jos Venäjä olisi onnistunutkin saamaan Kiovan haltuunsa, niin se olisi joutunut myös pitämään sen ja koko Ukrainan. Ja on täysin mahdotonta edes kuvitella, kun me tunnemme ukrainalaiset, etteikö siellä olisi täysi rähinä päällä. Siellä oli iso armeija kuitenkin. Venäjä olisi joutunut sitomaan valtavasti joukkoja ja länsi olisi raivostunut kuten nyt - aivan varmasti, ja meillä olisi oikeastaan aivan samanlainen tilanne, jos olisimme viivytelleet tai jos Venäjä olisi onnistunut, pohdiskelee Niinistö.
– Sen sijaan hyvä kysymys voisi olla se, että jos Venäjä olisi yhtäkkiä peruuttanut, eikä olisi lähtenyt ollenkaan Ukrainaan siinä tilanteessa. Mutta kuitenkin vienyt väitteellään meiltä tämän mahdollisuuden uskottavasti sanoa, että me liitymme, jos haluamme. Se olisi voinut olla vähän mutkikas tilanne – mutta ei mahdoton, arvioi presidentti.
Putinin ukaasi ajoi Suomen Naton jäseneksi
Presidentti Niinistön mukaan Suomen ja myös Ruotsin tilanne muuttui, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti loppuvuodesta 2021, että Venäjä vastustaa kaikkea Naton laajentumista.
– Se oli isku meidän suvereniteettia kohtaan. Sen jälkeen oli selvää, että meidän on tehtävä jotain uutta, kertoo Niinistö.
Kyse oli myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uskottavuudesta, eräänlaisesta maineriskistä.
– Siihen asti olimme todenneet ulkopuolisille, että me omasta vapaasta tahdostamme olemme sotilaallisesti liittoutumattomia, mutta säilytämme mahdollisuuden hakea (Naton) jäseneksi. Tuon Venäjän ilmoituksen jälkeen tuon sanoman kuulija olisi kyllä ehkä nyökytellyt, mutta mielessään miettinyt, että – aha -teitä kiellettiin. Kyllä se itsemääräämisoikeutta rajoitti, avaa Niinistö Putinin julistuksen Suomelle aiheuttamaa tilannetta.
Niinistö varoitti asiasta myös Putinia.
– Totesin Putinille varsin selvästi, että olemme sisukkaan itsepäistä kansaa, jos meitä tullaan ohjailemaan, paljastaa Niinistö.
Niinistö ymmärtäisi moitteet Nato-provosoinnista, muttei jarrutussyytöksiä
Kritiikki Niinistön Nato-varovaisuudesta ja keskustelun estämisestä on Mäntyniemessä selvästikin luettu, mutta ei hyväksytty.
Presidentti sanoo, että ymmärtäisi paremmin, jos häntä moitittaisiin Nato-keskustelun provosoinnista.
– Ymmärtäisin, jos sanottaisiin että olen provosoinut sitä. Näissä Kultaranta-keskusteluissa, joita on käyty kahdeksan kertaa, kuudessa on ollut Nato esillä. Minä olen kyllä aina määritellyt mistä puhutaan. Vuosina 2014 ja 2015, jolloin oli hyvinkin kriittisiä aikoja, Nato oli esillä. Siellä on ollut Naton apulaispääsihteeri ja Naton pääsihteeri vieraana. Ymmärtäisin todellakin, jos väitettäisiin, että olen provosoinut sitä keskustelua liikkeelle, vastaa Niinistö.
Valkoisen talon vakiovieras kiistää moitteet varovaisista USA-suhteista
Niinistö tyrmää myös kritiikin hänen väitetyn ylivarovaisista suhteistaan Yhdysvaltoihin. Joidenkin arvostelijoiden mukaan Niinistö olisi Venäjä-suhteiden takia välttänyt liian tiivistä USA-politiikkaa.
– Olen tainnut istua Valkoisen talon ovaalisalissa, siellä kaikkein pyhimmässä, minne ei ihan helposti kutsuta, useammin kuin monet muut lännen päämiehet. Olen vajaan kymmenen vuoden aikana ollut kuusi kertaa siellä. En usko, että yhdysvaltalaiset kovin herkästi kutsuisivat jotakin, joka heidän mielestään olisi hyödytöntä tai heitä vastaan, tuumii Niinistö.
– Minulla on jo Obaman hallinnon aikana muodostuneet varsin pitkät suhteen myös amerikkalaisiin hallintoihmisiin ja think tankkeihin, josta ilmeisesti periytyy tämä, että olen päässyt niin usein keskustelemaan, arvioi presidentti.
Kysymykseen kritiikin kohtuuttomuudesta presidentti ei ota kantaa, mutta sanoo olevansa siitä hämmentynyt.
– Tätä taustaa vasten olen hivenen hämmentynyt. Ja onpa noita amerikkalaisia kommentteja kertynyt kirjoissa ja muualla - vähän toisen suuntaisia, vastaa Niinistö.