Kiire, univaje ja tietotulva heikentävät aivojen jaksamista. Tänään alkavan kansainvälisen aivoviikon järjestäjät muistuttavatkin, että aivoille on annettava aikaa.
Työterveyslaitoksen aivot ja työ -tutkimuskeskuksen erikoistutkija, psykologian tohtori Virpi Kalakoski tähdentää, että vaikka aivot tarvitsevat riittävästi ärsykkeitä pysyäkseen vireinä, niitä ei saa rasittaa liikaa.
– Aivoista huolehtimisessa pätevät samat lait kuin itsestä huolehtimisessa muutenkin. Liikunta, hyvä ravinto ja riittävä uni ovat hyvin tärkeitä. Jos aivoilla on liian vähän harjoitusta, ihminen tylsistyy ja vireystila laskee. Jos aivoja taas kuormitetaan liikaa, kunto ei välttämättä nouse, vaan aivot ylirasittuvat.
Aivojen pitkään jatkunut liikakuormitus näkyy muistihäiriöinä, stressinä ja uupumuksena.
– Onneksi ne ovat kuitenkin korjautuvia ongelmia. Kun ihminen pääsee palautumaan, muisti, tarkkaavaisuus ja jaksaminen paranevat.
Ihminen oppii läpi elämän
Kalakoski uskoo jatkuvaan oppimiseen.
– Oppimiskyky ei katoa iän myötä, eli kaikenikäinen oppii uutta. Joillakuilla oppimiskyky voi jopa parantua iän myötä. Vanhempi ihminen osaa esimerkiksi käyttää erilaisia muistitekniikoita ja tietää omakohtaisesti, millaiset opiskelutavat sopivat itselle.
Hyvä ja huono muisti periytyvät, mutta aktiivinen aivojen harjoitus päihittää perimän.
– Esimerkiksi matematiikan oppimisen ongelmat ja lukihäiriöt voivat periytyä. Älykkyystutkimuksen puolelta tiedetään toisaalta, että älykkyyskin periytyy ainakin jonkin verran. Taustasta ja lähtökohdista huolimatta oppimisen taitoja voi kehittää itse hyvin pitkälle.
Asiantuntija harjoittaa muistiaan nimillä
Nimet ovat monille muistin kompastuskivi. Kalakoski käyttää itse nimiä muistinsa harjoittamiseen.
– Nimi unohtuu usein heti esiteltäessä, eivätkä sen jälkeen auta enää mitkään tekniikat. Pyrin itse painamaan nimen mieleeni heti. Sen jälkeen kertaan sitä mielessäni. Yritän myös keksiä, tunnenko samannimisiä henkilöitä, liittyykö nimi johonkin tunnettuun henkilöön tai keksinkö muuten jonkin mielikuvan, jonka avulla muistaisin sen paremmin.
– Yksi tehokas keino nimien muistamisessa on käyttää ja toistaa sitä useasti. Suomalaisessa kulttuurissa ei ole tapana, että ihmisiä puhuteltaisiin ja kutsuttaisiin nimeltä, mutta esimerkiksi Amerikassa se on tunnettu käytäntö.
Tehoa työpäivään
Tauoton kahdeksantuntinen työpäivä on pitkä rupeama aivoille. Virpi Kalakoski muistuttaa, että tehtävät sujuvat paremmin, kun jakaa ne osiin. Aivoille on annettava tauko vähintään 2–4 tunnin välein.
– Pienetkin, parin minuutin hengähdystauot auttavat lepuuttamaan aivoja. Tärkeää tauoissa on, että ihminen pitää sen, kun se sopii hänelle itselleen parhaiten. Työelämässä tulee paljon sellaisia taukoja, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa, eli työ keskeytyy esimerkiksi puhelimen soimiseen hyvin usein. Silloin tekeminen keskeytyy ja on aivoja kuormittavaa palata taas takaisin siihen, mikä jäi kesken ja muistaa mistä oli kysymys.
Työpäivän aikana on muistettava myös syödä riittävästi: aivot kuluttavat energiavaroista jopa 35 prosenttia. Vettä on juotava pieniä määriä pitkin päivää.
– Ruokailumieltymyksissä on isoja yksilöllisiä eroja. Aina ei tarvita tuhtia lounasta, vaan kevyemmätkin välipalat ovat hyviä. On huomattu, että erityisesti iän myötä verensokeritason ylläpitäminen on tärkeää aivojen hyvinvoinnin ja toimintatehon kannalta.
Kännykkä kiinni ja sähköpostikeskeytykset kuriin!
Ylipitkät työpäivät laskevat asiantuntijan mukaan älyllistä suoritusta.
– Siitä on näyttöä, että ihminen tarvitsee väljyyttä ajankäyttöön. Kun malttaa pitää taukoja tai lähteä ajoissa töistä kotiin, hommat sujuvat niihin palatessa paremmin. Ei ole vaarallista, jos työpäivät venyvät ylipitkiksi joskus – aivot kestävät silloin tällöin suurtakin kuormitusta – mutta jos siitä tulee pysyvä olotila, se muisti ja kyky käsitellä tietoa heikkenevät tilapäisesti.
Kalakoski rohkaisee myös sulkemaan puhelimen välillä kokonaan.
– Kun laittaa puhelimen välillä kiinni tai puhelut menemään suoraan vastaajaan ja jättää jatkuvan sähköpostiseurailun hetkeksi väliin, saa keskeytymätöntä työaikaa. Silloin voi keskittyä tietyn ajanjakson täysin päätehtävään. Se on yksi keino esimerkiksi lyhentää työpäivän pituutta.
Miten suomalaiset pitävät huolta aivoistaan? Kuuntele Aivoviikon gallup ja Virpi Kalaskosken haastattelu . Aivoviikon avajaistapahtuma järjestetään tänään Oulussa. Lue lisää Aivoviikon tapahtumista.