Näin kasvissyöjä karppaa!

Runsaasti lihaa, kalaa, kananmunia ja maitotuotteita sisältävä karppaajan ruokavalio ei ole kasvissyöjälle helppo pala purtavaksi. Kasvisyönnin ja karppauksen yhdistäminen on kuitenkin mahdollista, joskaan ei kovin helppoa.

Kasvissyöjän ei kannata yrittää poistaa ruokavaliostaan kaikkia hiilihydraatteja, mutta hiilihydraatteja voi silti vähentää.Hiilihydraattien vähentämistyylejä ovat keto- ja alakarppaus. Molemmissa pyritään ketoosiin, jossa rasva-aineenvaihdunta tehostuu, kun elimistö sopeutuu hiilihydraattien vähäiseen määrään. Pyrkimyksenä on usein painonpudotus. Alakarppaaja pitää hiilihydraattien määrän 60 grammassa päivässä, ketokarppaaja jopa 20 grammassa.

Monissa perinteisissä kasvisruokavalioissa on monesti on liian vähän proteiinia, siksi kasvissyöjäkarppaajan tulisi kiinnittää huomiota siihen että hän saa päivittäin tarpeeksi proteiineja. Kasviskarppaajan tulee jättää ruokavaliosta pois lähinnä hiilihydraattipitoiset lisäkkeet, kuten pastat, peruna ja riisi, ja korvata ne esimerkiksi juureksilla. Energiaa sekä hyviä rasvoja ja proteiineja kasviskarppaaja saa lisäämällä öljyjen, tofun, soijan, palkokasvien, siemenien ja pähkinöiden käyttöä.Mikäli kasvissyöjä syö maitotuotteita, kalaa ja kananmunia, proteiinien lisääminen ruokavalioon on jo huomattavasti helpompaa. Tällöin proteiineja saadaan kaikista maitotuotteista, kananmunasta ja kalasta sekä merenelävistä.Maitotuotteet on toki mahdollista korvata myös proteiinirikkailla soija- ja kauravalmisteilla.

Runsaasti lihaa, kalaa, kananmunia ja maitotuotteita sisältävä karppaajan ruokavalio ei ole myöskään se kaikkein luontoystävällisin ruokavaliovaihtoehto, sillä eläinkunnan tuotteiden lisääminen lautaselle hiilihydraattien kustannuksella kasvattaa kiistatta ruoan kasvihuonekaasupäästöjä. Lihan lisäksi kuitenkin myös kasvisten alkuperällä on merkitystä. Ympäristötietoisen kuluttajan tulee tietää että myös kasvihuoneista ja ulkomailta peräisin olevat vihannekset rasittavat ympäristöä.Tavallisen kasvisruokailun ja kasviskarppaamisen ympäristövaikutusten eroja on vaikea vertailla, koska tämä riippuu siitä miten vegetaristi annoksensa kokoaa. Ainakaan soija ei ole tuottamiseen vaaditun materiaalipanoksen suhteen sen pahempi kuin tavallinen suomalainen ruokaperuna.

Lähteet: www.vihrealanka.fi:Voiko kasvissyöjä karpata?

Riika Nykänen/MTV3