Vaikka yhä useampi on tehnyt testamentin, silti vain 18 prosentilla suomalaisista löytyy kyseinen asiakirja.
Suomessa yli 60-vuotiaat ovat kunnostautuneet testamentin teossa, mutta edelleen kaikista suomalaisista vain 18 prosentilla on testamentti.
– Toivottavaa olisi, että päästäisiin pian lähelle 50 prosenttia. Se [testamentti] on meille jokaiselle tosi tärkeä asiakirja, huomauttaa asianajaja Leena Vesto asianajotoimisto Vestosta.
– Sillä määrätään, minne omaisuus menee kuoltuamme ja minkälaisilla veroseuraamuksilla.
Vesto muistuttaa, että testamentilla voidaan varmistaa, että omaisuus jakautuu oikein ilman perintöriitoja.
Lue myös: Jos menehdyt, kuka pitää huolen lapsistasi? Huoltajuustestamentilla turvaat tulevaisuuden
Jos lähiomaisia tai testamenttia ei ole, menee omaisuus valtiolle
Käytännössä rintaperillisillä eli omilla lapsilla on aika lakiosaoikeus eli oikeus puoleen perinnönjättäjän omaisuudesta.
– Toki laissa on muutama poikkeus, millä pystytään tekemään perinnöttömäksi, mutta ne vaativat aika raskauttavia perusteita, Vesto kertoo.
Jos rintaperillisiä ei ole, mennään perimyspolvessa ylöspäin eli vanhempiin.
Jos vanhemmat eivät ole elossa, ovat seuraavaksi järjestyksessä kuolleen sisarukset, isovanhemmat ja heidän jälkeensä tädit ja sedät.
– Jos heitä ei ole, eikä testamentti ole tehty, menee kaikki valtion kirstuun.
Katso yllä olevalta videolta, miten testamenttilahjoitus järjestöille tapahtuu ja mihin Korkeasaaren eläintarha on käyttänyt heille testamentatut varat.
Artikkelia korjattu 17.9.2025 klo 18.16: Lisätty tieto sisaruksista perimysjärjestyksessä.