Näin hallitus puuttuu väkivaltaisiin äärijärjestöihin

Paikalla olivat sisäministeri Paula Risikko, pääministeri Juha Sipilä sekä oikeusministeri Jari Lindström.

– Laki meillä on, mutta säännöksiä ei sovelleta käytännössä, sanoo sisäministeri Risikko.

Risikon mukaan yhdistyslain mukaista soveltamista on tehostettava. Yhdistysten kieltäminen on siis tietyin ehdoin mahdollista ja nykyisellään. Nykyisen yhdistyslain puitteissa tuomioistuin voi lakkauttaa yhdistyksen, jos sen toiminta on olennaisesti lakien tai hyvien tapojen vastaista. 

Tärkeä on olennaisuuskriteeri, joka nostaa puuttumiskynnyksen melko korkealle, huomauttaa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. Siksi puuttuminen on tähän mennessä ollut vähäistä. Poliisihallitus sitoutuu tehostamaan lainkohdan toimeenpanoa. Yhdistysten lakkauttamiseen liittyvää menettelyä tarkistetaan siitä saatavien kokemusten perusteella.

Tunnusten kieltämistä selvitetään

Tunnuksiin puuttuminen on ollut ongelmallista, koska suoraa säännöstä ei Risikon mukaan tällä hetkellä ole. Sisäministeriö käynnistää välittömästi yhteistyössä oikeusministeriön kanssa arvioinnin, jonka tavoitteena on lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käytön kieltäminen lailla.

Nykylain mukaan yleisistä kokoontumisista on ilmoitettava poliisille kuusi tuntia ennen tapahtumaa, mikä on Risikon mukaan joissakin tilanteissa liian lyhyt. Nyt tutkitaan, voisiko tuota aikarajaa pidentää.

Hallitus linjasi, että viranomaisille osoitetaan lisää voimavaroja puuttua väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan sekä vihapuherikosten tutkintaan. Päätöksiä summista ei kuitenkaaan vielä tehty. Asiaan palataan täydentävässä budjettiesityksessä.

Risikon mukaan vihamotiivia ei välttämättä käydä läpi eikä myöskään kirjata pöytäkirjoihin riittävällä tavalla viharikoksissa. Risikon mukaan vihamotiivit on otettava paremmin esiin. Myös nettipoliisien resurssien lisäämisestä puhuttiin, koska verkossa on paljon vihapuhetta.

Ennaltaehkäisyä tehostetaan

Hallituksen tavoitteena on tehostaa väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä, luoda toimintamalleja esitutkintaan ja syyttäjäyhteistyöhön. Näkyvällä poliisitoiminnalla myös sosiaalisessa mediassa lisätään kansalaisten turvallisuutta.

Pääministeri Juha Sipilä huomautti, että asia ei tule kuntoon pelkästään lainsäädännön muutoksilla, vaan tarvitaan lisää syvällistä keskustelua.

Ministerien kokoontumisen taustalla on Asema-aukion tapaus. Uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen aktiivia epäillään pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta liittyen Helsingin Asema-aukion pahoinpitelyyn reilut kaksi viikkoa sitten. Pahoinpidelty mies kuoli noin viikkoa myöhemmin kuin hänet pahoinpideltiin. 

Oikeus vangitsi viime keskiviikkona pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta epäiltynä uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen 26-vuotiaan aktiivin Jesse Eppu Oskari Torniaisen.

Jutun tutkinnanjohtaja Teemu Kruskopf kertoi vangitsemisistunnon jälkeen, että Torniainen on kiistänyt epäilyt, muttei ole kommentoinut asiaa muutoin.

Puolustus taas totesi istuntopöytäkirjan mukaan, ettei Torniaiselle ole näytetty valvontakameranauhoitetta, jolle poliisi on kertonut pahoinpitelyn tallentuneen. Näin ollen Torniainen ei voinut myöskään itseään siitä tunnistaa.

Katso aikaisemmat videot Asema-aukion pahoinpitelyyn liittyen.