Nuoria hakkereita rohkaistaan hyödyntämään kykyjään ja ansaitsemaan rahaa eettisen hakkeroinnin puolella.
Tietokonehakkeroinnilla on huono imago tietovuotojen ja palvelunestohyökkäysten takia. Nuorien hakkereiden taitoja kuitenkin kaivataan yrityksissä, jotka yrittävät löytää vikoja ohjelmistoissaan. Hyväntahtoista hakkerointia kutsutaankin eettiseksi, tai valkohattuhakkeroinniksi.
Kyberturvallisuusasiantuntija Riku Juurikko sanoo, että hakkerointi on lähtökohtaisesti hyvää.
– Hakkeri on utelias tyyppi, joka selvittää miten joku asia saadaan toimimaan toisella tavalla. Hakkeri voi myös syyllistyä hölmöyksiin ja tehdä rikollisia asioita.
– Mutta eettisessä hakkeroimisessa pyritään tietoisesti tekemään hyviä asioita, etsimään vaikka jotain haavoittuvuuksia koodissa, ja raportoimaan niistä kehittäjille, Juurikko sanoo.
Klassiset tapaukset 1990-luvulta
Käytännön esimerkit huolimattomasti kirjoitetusta koodista löytyvät jo 1990-luvulta.
– Kun netti oli vähän lapsenkengissä, oli klassisia tapauksia kuten "pizza online", jossa pystyi tilaamaan ilmaisia pizzoja tai jopa laittamaan miinusmerkin rahasummaan, jolloin sai itselleen rahaa tilaamalla pizzoja.
Nextgenhack.fi ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on perustettu tukemaan eettisestä hakkeroinnista kiinnostuneita nuoria. Yhteistyökumppani Aktian tietoturvajohtaja Henri Heinonen sanoo yhtiön hyödyntävän valkohattuhakkereita viikoittain.
– Tämä on varsin vakiintunutta toimintaa finanssitoimialalla. Siinä tarkoituksena on nimenomaan löytää sellaisia haavoittuvuuksia, joita ei ehkä teknisillä automaattisilla keinoilla löydetä. Sen sijaan valjastetaan ihmismieli etsimään sieltä niitä haavoittuvuuksia liiketoimintalogistiikasta tai muualta.