Näin eläkejärjestelmä muuttuu

Eläkejärjestelmämuutoksen pääkohdat 2:05

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekirjoittivat tänään Akavaa lukuun ottamatta sopimuksen uudesta eläkejärjestelmästä, joka tulee voimaan reilun kahden vuoden kuluttua eli 2017 alusta.

Kokosimme tähän keskeiset muutokset.

Alaikäraja nousee

Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee asteittain 65 vuoteen nykyisestä 63 vuodesta. Uudistus koskee ensimmäisenä vuonna 1955 syntyneitä.

Syntymävuosi    Vanhuuseläkeikä
195563 v 3kk
195663v 6 kk
195763v 9 kk
195864 v
195964 v 3 kk
196064v 6kk
196164 v 9kk
196265 v


Eläke karttuu 1,5 % koko työuran

Työeläkkeen karttuminen alkaa vuotta nykyistä aikaisemmin, jo 17-vuotiaana tehdystä työstä.

Työeläkettä kertyy koko palkasta eli eläkettä laskettaessa palkasta ei vähennetä enää työeläkemaksua.

Työeläkettä kertyy koko työuralta tasaisesti 1,5 prosenttia. Nykyjärjestelmässä 53-63 -vuotiaiden työeläkkeiden kertymä on 1,9 prosenttia palkasta.

Siirtymäsäännös pehmentää muutoksia

Ne, jotka ovat ehtineet täyttää 53 vuotta ennen vuotta 2017 eli uuden eläkejärjestelmän alkua, saavat vielä senkin jälkeen korotettua karttumaa vuoden 2025 loppuun saakka. Tosin tuo karttuma on pienempi kuin nykyinen (1,9 prosenttia) eli 1,7 prosenttia.

Kuormittavasta työstä työuraeläke

Uudessakin järjestelmässä voi päästä eläkkeelle, jos
– työura on pitkä, vähintään 38 vuotta

– työ on henkisesti tai fyysisesti raskasta  

Tämä ratkaistaan tapauskohtaisesti. Hakijan oman selvityksen lisäksi tarvitaan työterveyshuollon lausunto nykyisen ja mahdollisuuksien mukaan myös aikaisemman työn rasittavuudesta.

Elinaika vaikuttaa vasta 2030

Elinajanodote alkaa vaikuttaa eläkkeisiin vasta vuodesta 2025 alkaen, mutta ensimmäinen tarkistus tehdään vasta 2030. Suomalaiset elävät yhä pitempään eli ovat siis eläkkeelläkin pidemmän ajan elämästään. Nykyisin elinajanodote ei vaikuta eläkkeisiin.

Muut muutokset

Osa-aikaeläke poistuu, ja sen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Se alkaa 61 ikävuoden jälkeen.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke on 25 tai 50 prosenttia eläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä. Osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle jääminen ei enää vaadi osa-aikatyön tekemistä. Nykyisin osa-aikaeläke on voinut olla enimmillään 75 prosenttia karttuneesta eläkkeestä.

Nykyään iäkkäät pitkäaikaistyöttömät voivat päästä eläkeputkeen tietyt ehdot täytettyään. Tällöin ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös 500 päivän enimmäismäärän jälkeen. Nytkin tämä eläkeputki säilyy ennallaan, mutta järjestöt tarkastelevat sen kohtaloa uudestaan vuonna 2019. 

Yli 58-vuotiaille tulee ansiopäivärahatakuu työttömyysturvaan, eli työttömyyspäiväraha voidaan laskea uuden työn vastaanottajalla vanhan ja paremman palkan perusteella. Nyt aiempaa pienipalkkaisemman työn vastaanottaminen heikentää työttömyyspäivärahaa.  

Lähteet myös: SAK ja STT 

Lue myös:

    Uusimmat