Myyriä on nyt niukasti suurimmassa osassa maata, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannoista. Vähän on sekä pelto- että metsämyyriä.
Kuitenkin myyriä on kohtalaisesti vyöhykkeellä, joka ulottuu Oulun seudulta Itä- ja Kaakkois-Suomeen. Samoin ylimmässä Tunturi-Lapissa myyräkannat ovat runsastumassa siten, että syksyllä myyriä on siellä runsaasti. Tunturi-Lapin myyrähuippu on odotettavissa vasta vuoden päästä syksyllä.
Pohjanmaalla ja läntisessä Keski-Suomessa myyrähuippu nähtiin viime syksynä, ja kannat ovat pienentyneet talven aikana. Lounaisimmassa Suomessa ja Metsä-Lapissa myyriä on niukasti.
Myyräkannat vaihtelevat vuosien välillä syklisesti. Kannan nousuvaihetta seuraa huippuvaihe, jonka jälkeen kanta pienenee, kunnes myyrätiheys on alhainen. Huippuvaiheen ohittaneet myyräkannat pysyvät tyypillisesti alhaisena seuraavat 1–2 vuotta, kunnes koittaa jälleen nousuvaihe.
Luken mukaan metsämyyriä ja siten myös niiden jätöksiä on paikoitellen runsaasti Itä-Suomessa ja myös Länsi-Suomessa. Ihminen voi saada myyräkuumetta aiheuttavan Puumala-viruksen tartunnan hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttamasta pölystä.
Virus säilyy tartuntakykyisenä vain kaksi viikkoa huoneenlämmössä. Silti myyrien jätökset kannattaa Luken mukaan siivota märällä liinalla, ei pölyä ilmaan nostattavalla imurilla tai harjalla.