Ranskassa pidätetyn Telegramin toimitusjohtajan yhteydet Kremliin ovat puhuttaneet vuosien varrella, mutta aukotonta näyttöä ei ole.
Suosittu Telegram-viestipalvelu on joutunut kohun keskelle, kun sen toimitusjohtaja Pavel Durov pidätettiin Ranskassa viikonloppuna. Telegram on ollut ennenkin viranomaisten hampaissa, koska palvelun erityispiirteet ovat tehneet siitä suositun esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden ja ääriryhmien keskuudessa.
Durovia epäilläänkin siitä, ettei hän ole ryhtynyt toimiin rajoittaakseen viestipalvelunsa rikollista käyttöä. Telegram vastasi johtajansa kiinniottoon sanomalla, ettei Durovilla ole mitään salattavaa.
Venäläissyntyinen Durov, 39, oli perustamassa Telegramia vuonna 2013. Durov on kertonut halunneensa perustaa viestikanavan, jossa kaikki ihmiset voivat viestiä vapaasti ilman rajoituksia ja pelkoa siitä että heidän tietoihinsa päästään käsiksi. Yhtiö ei esimerkiksi myy käyttäjätietoja samalla tavalla kuin yhdysvaltalaiskilpailijansa.
Tämä on tehnyt Telegramista esimerkiksi äärioikeiston ja jihadistien suosiman viestintäkanavan. Telegramia käytettiin hiljattain esimerkiksi äärioikeiston mellakoiden organisoimiseen Britanniassa.
Toimittajaverkosto Bellingcatin tutkijan Michael Colbornen mukaan Telegramista tuli viimeistään vuonna 2018 äärioikeiston suosikki sosiaalisen median kanavista. Syynä on etenkin Telegramin löyhä moderointi verrattuna muihin somepalveluihin kuten Facebookiin, Instagramiin ja X:ään (entinen Twitter).
– Telegram on kuin räätälöity äärioikeiston propagandisteille, koska siellä on hyvin helppoa luoda kanava ja alkaa jakaa sisältöä. Se ei ole aivan villi länsi, mutta muihin sosiaalisen median palveluihin verrattuna siellä voi aika lailla sanoa mitä vain, äärioikeistoliikkeitä seuraava Colborne toteaa STT:lle.

