Suomen paras asuinalue -kilpailu jatkuu. Tänään tutustumme Hämeenlinnan keskustan tuntumassa olevaan Myllymäen perinteikkääseen asuinalueeseen.
Alue valittiin loppukilpailuun keväällä Internetissä pidetyn yleisöäänestyksen perusteella. Kävimme tutustumassa siihen asiantuntijaraadin kanssa, jonka kutsuimme koolle yhteistyössä Hyvä asuminen 2010 -kehitysohjelman kanssa. Raatiin kuuluivat arkkitehti Esko Kahri SAFA (ArkOpen Oy), tohtori Marketta Kyttä ja professori Aija Staffans Teknillisestä korkeakoulusta sekä professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.
Noin 2 500 asukkaan Myllymäki sijaitsee vajaan kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta, aivan Helsingistä Hämeenlinnaan johtavan moottoritien vieressä sen länsipuolella. Korkealla mäellä sijaitsevalta alueelta avautuvat näkymät kaupungin yli. Myllymäessä on monenikäistä ja -laista rakennuskantaa. Alueella on lähes pari sataa omakotitaloa eri vuosikymmeniltä, sekä 1900-luvun alussa rakennettuja että aivan uusia. Siellä on myös yli sata eri-ikäistä kerrostaloa.
"Alueelle on tyypillistä se, että täällä on varsin monenlaisia pieniä taloja", Kahri toteaa. "Niitä esiintyy puurakenteisena, puupinnoilla ja rapattuina ja ne muodostavat aika hauskan, harmonisen kokonaisuuden. Välissä on vehreyttä ja mittakaava on pieni."
"Tämä on oikeastaan vastoin kaikkia suunnitteluoppeja", Staffans nauraa. "Talovalikoima on kirjava ja edustaa hyvin montaa aikakautta ja tyylisuuntaa. Silti kokonaisuus pysyy koossa." Ulkoalueet miellyttävät myös Staffansia. "Täällä on vaikka kuinka paljon miellyttäviä katu- ja pihatiloja. Tuntuisi olevan joustavuutta omakotiasumiseen, seassa vanhusten palvelutaloja ja pieniä kerrostaloja."
Myllymäki on erittäin haluttu asuinalue. "Se on arvostettu ja kysytty ja se myös näkyy hintatasossa", toteaa myyntijohtaja Harri Heinonen Huoneistokeskus Oy:stä. "Se on kaupungin korkeimpia. Tästä on loistavat yhteydet moottoritielle, joka on yksi Suomen keskeisimmistä pääliikenneväylistä. Myllymäestä on moottoritiellä keskimäärin minuutista kahteen."
Myllymäki on ikärakenteeltaan hyvin moninainen. Siellä asuu perusmyllymäkiläisiä, jotka ovat asustelleet alueella vuosikymmeniä ja ehkä testamenttaavat talonsa edelleen lapsilleen. Tyypillisesti siellä halutaan asua hyvin pitkään. Hintataso tietysti rajaa alueelle muuttamista: kaikilla halukkailla ei yksinkertaisesti ole siihen varaa.
Esimerkkihintoja Myllymäessä:
Uusi hissillinen pienkerrostalo - 2 650 €/m2
Vanha hyväkuntoinen OK-talo - 2 300 €/m2
Uusi rivitalo - 2 000 €/m2
Paluumuuttoa, perinteitä ja sukupolviasumista
Pia ja Martti Paananen muuttivat 90-luvun puolivälissä pääkaupunkiseudulta Myllymäkeen juurilleen ja lähelle vanhempiaan. He ostivat ja kunnostivat ensin vanhan omakotitalon ja rakensivat myöhemmin sen viereen uuden omakotitalon.
"Kaupungilta tuli hirveän tarkat määräykset", Martti Paananen muistelee."Talojen piti olla ulkoapäin hyvin samannäköiset. Mutta siinähän ne nyt seisovat vierekkäin, kaksi hyvin samannäköistä rakennusta – toinen vähän isompi ja toinen pienempi."
Pia Paananen kertookin, että rakennusvirastosta tuli kiitosta onnistumisesta: "Nyt on hyvä mieli sekä heillä että meillä. Lopputulos oli siis kaikkien mieleen." Martin vanhemmat asuvat nyt vanhassa talossa ja Piankin vanhemmat aivan lähellä. "Saatiin toteutettua tämmöinen vanha, perinteinen asumistapa. Aamulla, kun lähden töihin tähän tulee Eila-mummi laittamaan lapset kouluun – aikaisemmin laittoi päiväkotiin..."
Veikko Autere muutti vaimoineen muutama vuosi sitten Myllymäkeen lähelle lastensa perheitä. He kunnostavat lähes neljä vuosikymmentä sitten rakennettua omakotitaloa vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.
"Kävin katsomassa tätä taloa ensimmäisen kerran lokakuussa 2002. Oli ruska-aika ja Myllymäki oli parhaimmillaan. Ihastuin heti, kun kävelin tuota Verhonkatua ylös ja totesin, että jaha, tässähän on kylä keskellä kaupunkia. Järvi tosin on vähän kauempana, mutta ei kovin kaukana sekään..." Autere ylistää naapurihenkeä ja yhteisyyden tunnetta: "Myllymäkiläisten kesken on hyvin avoin ja kiva henki."
Myllymäki-yhdistys pitää yllä perinteitä ja kotiseutuhenkeä järjestämällä asukkaille useita tilaisuuksia vuosittain. Alueella on peruskoulu. Muut koulut, liikuntapaikat ja kaikki keskustan palvelut ovat lähellä 10-15 minuutin kävelymatkan päässä.
"Myllymäki tuntuu todelliselta kylältä kylänraitteineen ja kylämummoineen, jotka tarjoavat naapurinkin lapsille välipalaa iltapäivällä", Kyttä luonnehtii. "Itselleni jäävät ehkä mieleen päällimmäiseksi näyksi nämä pyöräilevät pikkupojat, joita näyttää vilisevän ihan pikkunassikoista lähtien."
Muutkin raatilaiset pitivät näkemästään – erityisesti siitä, kuinka vanhat ja uudet rakennukset, vanhat puuvillat ja modernit pienkerrostalot on sovitettu toisiinsa – mukavan rosoisesti. Myös eri sukupolvien luonteva yhteiselo ihastutti.
Kilpailuraati arvosti:
+ Kaunis, esteettinen, puutarhamainen – "kylä kaupungissa"
+ Uusi ja vanha sovitettu hyvin yhteen
+ Tonttikoko mahdollistaa täydennysrakentamisen
+ Eri sukupolvien kohtauspaikka
+ Kaupunkikeskusta kävely- ja pyöräilyetäisyydellä
"Monikerroksinen, tiivis, kompakti, matala alue – varsin viehättävä", Vaattovaara arvioi. "Ehkäpä tälläkin alueella on kuitenkin haasteena – kuten monilla muillakin näistä asuinalueista – peruspalveluiden puute. Monet kaupat ovat sulkeneet ovensa ja palvelut on haettava joko kaupungin keskustasta tai lähimarketeista, jotka ovat moottoritien toisella puolella."
Martti Paanasta palvelutaso tosin tyydyttää: "No jos tästä keskustaan menee kymmenen minuuttia, niin ainakin minun mielestäni palvelut ovat oikein lähellä. Ja sieltä löytyy kaikki"
Kilpailuraatia askarrutti:
- Lähipalveluiden vähäisyys
- Vilkas liikenne alueen reunoilla
- Liian kallis seudun lapsiperheille?
- Muutama huonosti sopiva kerrostalo
Myös vanhan kasarmialueen hienojen puutalojen liittäminen aluekokonaisuuteen ja tulevaisuus jäi hieman epäselväksi. Silmiin pisti myös tyhjillään oleva opiskelija-asuntojen kompleksi – eräänlainen monumentti julkisen vallan päättämättömyydestä ja vastuun siirtelystä valtion ja kunnan kesken.
(JKA 6.10.2006)