Tyttärensä menettäneiltä vanhemmilta koskettava kirjoitus: "Käytännössä uhrin omaiset joutuvat maksamaan murhasta – julmaa!"

Naisen omaiset kirjoittavat Uusimaa-lehden mielipidepalstalla pitäneensä Suomea hyvänä, turvallisena maana ja luottaneet sen viranomaisiin. Vuoden 2016 elokuun tapahtumat muuttivat kuitenkin sen käsityksen ja perheen koko elämän.

– Puolenyön jälkeen kaksi poliisia tuli kotiimme ilmoittamaan tyttäremme kuolemasta väkivaltarikoksen uhrina. Käsittämätön oli tapahtunut, tuntui kuin olisimme törmänneet kiviseinään.

Perhe teki kantelun Kellokosken sairaalasta, jossa murhan tehnyt mies oli ollut tekohetkellä hoidossa.

– Mielestämme henkilöt, jotka mahdollistivat rikoksen, ovat syyllisiä kuoleman tuottamukseen laiminlyömällä potilaansa valvonnan. 

Oikeus tuomitsi murhaajan tahdosta riippumattomaan hoitoon Niuvanniemen sairaalaan.

– Murhaajan elämässä mikään ei muuttunut, paitsi, että hänestä tuli murhaaja. Meidän elämässämme muuttui kaikki, meidät tuomittiin elinkautiseen.

Oikeus myös kohtuullisti naisen omaisille myönnettyjä korvauksia eikä myöntänyt niitä kaikkille sisaruksille. Omaiset kysyvät kirjoituksessaan, millä perusteella oikeuslaitos kohtuullisti korvauksia ja arvioi kärsimystä ja sisarusten välistä rakkautta ja kiintymystä.

Korvausvaatimusten alentamisen lisäksi syytetty todettu varattomaksi.

– Valtiokonttori ei vuoden 2006 lakimuutoksen jälkeen korvaa syytetyn puolesta hänelle tuomittuja maksuja, vain hautauskulut ja terassin korjaus. Käytännössä uhrin omaiset joutuvat maksamaan murhasta. Julmaa!

Omaiset laskevat, että suoraan murhasta aiheutuneita kuluja heille on kertynyt lähes 13 000 euroa. Vanhemmat kertovat joutuneensa myymään omaisuuttaan selvitäkseen murhan aiheuttamista kuluista ja jokapäiväisestä elämästä.

Murhatun tyttären hevostilan myynnin jälkeen perhe huokaisi hetkeksi helpotuksesta, mutta pian Valtiokonttori laittoi omaisille yli 10 000 euron laskun oikeudenkäyntikuluista. Omaiset valittivat asiasta, mutta valtiokonttori ilmoitti tammikuussa hylkäävänsä valitukset. 

– Koemme, että Valtiokonttori toistuvasti kiusaa, nöyryyttää ja häiritsee omaisten surutyötä ja muuta selviytymistä, lisää stressiä ja unettomia öitä. 

Vanhemmat kirjoittavat, että vaikkei rahalla oi korvata ihmishenkeä, rakasta lasta ja sisarta, se on välttämätöntä henkiin jääneiden elämän jatkumiselle ja estää uppoamasta ylivoimaisiin vaikeuksiin.

– Ei kärsimyskorvaukset ole mitään hyväntekeväisyyttä, vaan yhteiskunnan vastuunkantoa.

Murhatun naisen vanhemmat aikovat jatkaa vielä korvauksien hakemista.