Paristojen lisäksi myös elinkaarensa päähän tulleet kannettavat akut tulee toimittaa kauppojen keräyslaatikoihin. Ladattavat akut, joita käytetään esimerkiksi kännyköissä ja digikameroissa, jäävät kuitenkin edelleen helposti kuluttajilta kierrättämättä, jolloin niiden arvokkaita raaka-aineita ei saada uusiokäyttöön. Ladattavien akkujen sisältämistä metalleista osa on luokiteltu EU:ssa kriittisiksi raaka-aineiksi.
Vuonna 2008 Suomessa alkaneella kauppakeräyksellä paristojen ja akkujen keräysaste on noussut 15 prosentista noin 36 prosenttiin, mikä on Euroopan tasolla erittäin hyvä tulos. Vaikka vuoden 2012 lakisääteinen 25 prosentin keräystavoite on jo saavutettu, jää paristoista ja akuista edelleen keräämättä ja kierrättämättä lähes 65 %. Laki velvoittaa, että paristojen ja akkujen keräysprosentti nostetaan vuoteen 2016 mennessä 45 prosenttiin.
− Erityisesti käytöstä poistetun pienelektroniikan sisällä olevat akut unohtuvat usein koteihin. Tällöin niistä ei saada talteen arvokkaita hyötymetalleja, ja laitteista irrotettuina ne myös voivat aiheuttaa kotona oikosulku- ja tulipalovaaran. Mitään paristoja tai akkuja ei saa heittää sekajätteeseen. Vaikka kaikkia akkuja ja paristoja ei ole luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi jätteeksi, on ympäristön kannalta turvallisin ratkaisu, että kaikki paristot ja akut tuodaan kierrätyspisteisiin, korostaa Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski.
Kierrätyksellä taataan EU:n kriittisten raaka-aineiden omavaraisuus
Kierrätykseen tuoduista ladattavista nikkelimetallihydridi- (NiMH) sekä litiumioniakuista (Li-Ion) saadaan eroteltua hyötymetalleja kuten kuparia, nikkeliä, kobolttia, mangaania ja rautaa. Uusiokäyttöön saatavista metalleista osa on EU:n listaamalla 14 kriittisen raaka-aineen listalla.