Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo, että niin poliisit kuin muutkin valtion työntekijät haluavat saman noin kahdeksan prosentin palkankorotuksen, joka on vientialojen määrittämä kattokorotus.
MTV Uutisten tietojen mukaan useat ammattiliitot ovat lähiaikoina päättämässä uusista työtaistelutoimista, jotka koskevat valtiolla työskenteleviä.
Jo aiemmin tällä viikolla valtion palkansaajia edustavat Julkisen ja hyvinvointialojen liitto JHL, Ammattiliitto Pro ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ovat ilmoittaneet ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta sekä liukumasaldojen kerryttämiskiellosta valtiolle. Kiellot koskevat työsuhteisia, joita valtion henkilöstöstä on noin 10 prosenttia.
Suuri osa valtion työntekijöistä on virkaehtosopimusten piirissä.
Kiistan ytimessä on erimielisyys palkankorotusprosenteista.
Valtion työmarkkinalaitos on tarjonnut 6,3 prosentin korotuksia kolmelle vuodelle ja on keskeyttänyt neuvottelut palkankorotuksiin liittyvän erimielisyyden takia. Taustalla vaikuttavat valtion säästötavoitteet.
Valtion palkansaajat puolestaan edellyttävät, että myös he saavat 7,8 prosentin korotukset kolmessa vuodessa, kuten saivat vientialojen työntekijät.
Monet palkansaajajärjestöt valmistautuvat tämän takia työtaistelutoimiin.
Yksi näistä ammattiryhmistä ovat poliisit. Kuinka lähellä siis ollaan sitä tilannetta, että poliisi menevät lakkoon?
– Me olemme informoineet omaa jäsenkenttäämme ennen neuvotteluiden keskeytymistä, että varaudumme työtaistelutoimiin. Ja nyt viesti on yhä se, että valmistaudumme työtaistelutoimiin. Rinnalla haluamme pitää neuvottelumahdollisuutta yllä. Nämä ovat seuraavat askeleet, kertoo Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne.
MTV Uutisten tietojen mukaan ainakin JUKO ry käsittelisi jo tänään seuraavia askeleita valtion työtaistelurintamalla. Suomen poliisijärjestöjen liitto (SPJL) on JUKO ry:n jäsen. SPJL on siis mukana lakossa tai muussa työtaistelussa JUKO ry:n päätösten mukaan.
Säästöt vastaan ostovoimakuoppa
Työtaisteluilla pyritään saamaan neuvottelut käyntiin 7,8 prosentin palkankorotuksista kolmelle vuodelle.
– Jos me nyt hyväksymme vientialoja alhaisemman korotuksen, niin voi olla aivan varma, että kyseinen virsi jatkuu seuraavilla neuvottelukierroksella, Rinne sanoo.
Myös julkisen sektorin ammattiliitot pyrkivät nostamaan jäseniään ostovoimakuopasta, joka on syntynyt viime vuosien korkean inflaation seurauksena. Ammattiliitot puolustavat tavoitteitaan myös sillä, että ne pyrkivät pitämään alansa houkuttelevina uusille työntekijöille.
Valtio pyrkii puolestaan raapimaan kasaan säästöjä, kun velkaantumistahtia yritetään hillitä.
Tilanne on sama kuntakentällä ja hyvinvointialueilla.
Kaikki eivät voi olla lakossa
Julkisella sektorilla työskentelevät eivät voi mennä ihan yhtä laajasti lakkoon kuin yrityksissä työskentelevät.
Muun muassa poliiseja, hoitajia, lääkäreitä ja upseereita koskee laajasti suojelutyön antaminen eli se, ettei mahdollinen lakko saa vaarantaa kenenkään henkeä, terveyttä tai omaisuutta.
Suojelutyöllä ei kuitenkaan saa murtaa työtaistelua eli kaikkia hoitajia tai poliiseja ei saa määrätä suojelutyöhön.
Lakkotilanteessa voikin olla vaikea määritellä sitä, kuinka moni poliisi voi olla lakossa.
– Ymmärrämme suojelutyön rajat. Se jäisi sitten nähtäväksi, mikä on se minimitaso, jolla henki, terveys, ja omaisuus turvataan, Rinne pohtii.