MTV Uutiset seurasi: Tällainen on lipuntarkastajan työpäivä

– Vaikeimpia matkustajaryhmiä ovat ulkomaalaiset ja teinit. Jotkut ulkomaalaiset teeskentelevät, etteivät osaa suomea tai ole ymmärtäneet ostaa lippua. Yhtäkkiä osataankin suomea, kun poliisit tulevat paikalle. Nuoret puolestaan juovat kulkuvälineissä varsinkin viikonloppuna, soittavat suuta ja provosoivat, kertoo matkalippujentarkastaja Nina Penttilä.

Välillä matkustajat karkaavat pois kulkuvälineistä tai juoksevat pois tarkastajien käsistä. Tarkastajien ei ole välttämätöntä pysäyttää kaikki karkurit.

– Vaikka meitä provosoidaan, on tärkeää, ettei me provosoiduta, selittää matkalippujentarkastaja Juha Tuovinen.

Lippujen tarkastus tehostunut

- 2013 neljän miljoonan matkustajan liput tarkastettiin.

- 2013 ilman asianmukaista lippua matkusti noin 2,7 prosenttia kaikista matkustajista ja liputtomia oli 3,2 prosenttia.

- Ilman asianmukaista lippua matkustavalta puuttuu lippu kokonaan tai hänellä on väärän vyöhykkeen lippu, väärän asiakas- ja ikäryhmän lippu, väärennetty tai vanhentunut lippu.

- Avorahastus lisää liputtomuutta. Ilman asianmukaista lippua matkustavien määrä on suurinta raideliikenteessä, lähijunissa, metron yöliikenteessä sekä 550-jokerilnjalla.

- Eniten tarkastusmaksuja määrätään lähiliikenteen metroissa ja junissa.

- HSL eli Helsingin Seudun liikenne vastaa matkalippujen tarkastamisesta metro-, raitiovaunu-, lähijuna- ja vesiliikenteessä pääkaupunkiseudulla, Keravalla, Kirkkonummella sekä koko maan junaliikenteessä.

- HSL on kuntaryhmä, jonka rahoitus perustuu puoliksi kuntien tukeen ja puoliksi lipputuloihin.

- Lipuntarkastuksen tavoitteena on ehkäistä liputtomuutta ja edistää matkalipputulojen kertymistä sääntöjen mukaisesti.

- Yhden tarkastajan on tarkoitus tarkistaa vähintään 235 matkalippua yhden päivän aikana.

Mistä tuntee valehtelevan matkustajan?

Tarkastajien on välillä luotettava omiin vastoihinsa ja harkintakykyyn. Mistä tarkastajat tietävät, puhuuko matkustaja totta?

– Yleensä henkilö selittää jotain juttua, joka muuttuu koko ajan. Myös hermostunut katse, elekieli ja käsien tärinä kertoo paljon. Sanattomalla viestinnällä on paljon merkitystä. Pääasiassa arvioimme tapauksia kokemuksen perusteella, sanoo Penttilä.

– Tämähän on ennen kaikkea asiakaspalvelutyötä, kertoo Tuovinen.

Tarkastajat eivät olekaan niin vihattuja kuin luullaan. HSL:n asiakaspalautteissa tarkastajille on tullut paljon kiitosta tarkastamisesta.

– HSL:n matkustajagallupin mukaan 85 prosenttia matkustajista on tyytyväisiä lipuntarkastajien toimintaan, kertoo lipuntarkastusosaston päällikkö Jaakko Heinilä.

Lehtikuva

Tarkastajilta saatetaan kysyä ravintolavinkkejä

Tarkastajat ovat oppineet uransa aikana rauhallisuuteen, asiallisuuteen ja korkeaan sietokykyyn.

Siviilipukuinen tarkastaja voi yllättää

HSL:ssä on tällä hetkellä töissä vähän yli sata lipuntarkastajaa. Lipuntarkastajat auttavat liikennehäiriötilanteissa, osallistuvat lippulajitutkimuksiin sekä uusien tarkastajien koulutukseen. Tarkastajat myös opastavat matkustamiseen ja matkalippuihin liittyvissä asioissa.

Tarkastajat voivat tarkistaa lippuja joko virka-asussa tai siviilivaatteissa. Siviilivaatteissa tarkastaminen ei kuitenkaan ole tarkastajille pakollista. Siviilivaatteilla löydetään luonnollisesti enemmän ilman asianmukaista lippua matkustavia, sillä virka-asuiset tarkastajat huomataan helposti. Myös HSL:n kouluttamat järjestyksenvalvojat voivat tarkastaa lippuja.

Tarkastajien koulutus kestää 6 viikkoa, jonka jälkeen seuraa puolen vuoden työssäoppimisjakso. Tarkastajakoulutukseen hakee vuosittain 300-350 hakijaa. Karsintaan kuuluvat mm. psykologiset testit.

– Nyt kaikki turhat puheet ja jutut tulevat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Aluksi vaikeat tapaukset ärsyttivät. Mutta mitä pidempään olen ollut tällä alalla, sitä enemmän olen oppinut olla välittämättä, kertoo matkalippujentarkastaja Kadri Oja.

Tarkastajat luettelevat työnsä hyviksi puoliksi tiimityöskentelyn, stressittömyyden, oman tahdin mukaan etenemisen, hyvät tauot ja mukavat työkaverit. Tarkastajista on mukavaa, kun heidän poissaoloja voidaan korvata ja työt eivät kulje mukana vapaa-aikaan. Työnsä negatiivisiksi puoliksi tarkastajat nimesivät jatkuvan varuillaan olon ja tilanteen tarkkailun, uuvuttavat vuorotyöt ja rutiinityön.

– Tarkastajalta vaaditaan myös tietynlaista yleistietoa ja ajan tasalla pysymistä. Joku tuli joskus kysymään, mitkä ovat Helsingin parhaimmat ravintolat, selittää Tuovinen.

Asiakaspalvelua monella kielellä

Lipuntarkastajat tarkastavat lippuja usein ryhmissä työturvallisuuden ja työn tehokkuuden vuoksi. Ratikka- ja metroliikenteessä tarkastajat liikkuvat ryhmissä, junissa usein pareina. Hyvin usean matkustajan ilme muuttuu vakavaksi tai happamaksi, kun tarkastajat astuvat kulkuneuvoon. Tarkastus alkaa tervehtimällä matkustajia ja ilmoittamalla lipuntarkastuksesta. Viime vuosina eräs matkustaja oli lähtenyt eduskunnalta asti hakemaan tarkastajien ruotsinkielistä asiakaspalvelua, joten tarkastajat puhuvat kahta kieltä.

– Tosin tässä työssä tarvitsisi ruotsia enemmän espanjaa, venäjää ja viroa, kertoo matkalippujentarkastaja Oja.

Tarkastajat tekevät tiivistä yhteistyötä vartijoiden, poliisin, hätäkeskuksen ja Väestörekisterikeskuksen kanssa.

Keväällä 2012 tarkastuslaite uusiutui. Siinä näkyy nyt kaikki matkustajan oleelliset tiedot. Niiden lisäksi tarkastajat pääsevät seuraamaan aiempia matkustustietoja, kuten matkustajan viimeksi ostamaa yksittäislippua.

Tarkastajien mukaan liputtomat matkustajat selittävät usein, että eivät tienneet mistä ostaa lippu. Jotkut ottavat tarkastusmaksun vastaan, mutta eivät halua ostaa lippua. Sekä kuskilla että tarkastajilla on oikeus poistaa matkustaja kulkuvälineestä, mikäli hän ei suostu ostamaan lippua.

– Haluamme, että kaikilla on lippu ja kaikki ovat iloisia, hehkuttaa Oja.

Juttua päivitetty 10.3.2014: korjattu Kadri Ojan ja Nina Penttilä nimet sekä lisätty kohdat Kerava ja Kirkkonummi, HSL:n kouluttamat järjestyksenvalvojat sekä päsykokeet-sanaa korvattu sanalla karsinta.