VIDEO: MTV tulevan pääministerin lapsuuden kylässä – täällä Sipilä kasvoi

Mistään tuppukylästä ei ole kyse, sillä paikalla seisoo kolme ruokakauppaa, sekatavarakauppa, vaatekauppa ja rautakauppa. Ei nyt ihan kaikkea, mitä ihminen tarvitsee, mutta melkein. Tokihan kylältä löytyy myös pankki ja uusi monitoimitalo, jonka avajaisissa oli mukana viime marraskuussa tämän paikan suuri mies Juha Sipilä.

Tuleva pääministeri kasvoi ja vietti nuoruutensa syvällä Kainuun maakunnan pohjoisosan metsäisissä maisemissa, siis Puolangalla. Paikka sijaitsee noin 125 kilometrin päässä Oulusta itään ja sadan kilometrin päässä Kajaanista, alueen maakuntakeskuksesta. MTV Uutiset vieraili Puolangalla selvittämässä, millaisesta kylästä Suomen tuleva pääministeri on kotoisin.

Sipilän menestys politiikassa on pönkittänyt kyläläisten itsetuntoa.

– Voitonkuhinaa on ollut, kertoo hymyssä suin Sipilän entinen luokkatoveri, Paula Turpeinen.

Isän työn perässä

Tänä vuonna julkaistussa Juha Sipilä - Keskustan puheenjohtaja henkilökuva -kirjassa (Minerva) kerrotaan Sipilän perheen muuttaneen Puolangalle, isä Pentti Sipilän työn perässä, jo vuonna 1961. He muuttivat asumaan Joukokylään noin 30 kilometrin päähän Puolangan kirkonkylältä, Juhan ollessa vasta kolmen kuukauden ikäinen.

Pentti Sipilä aloitti opettajan virassa Joukokylän kansakoulussa. Tuolloin Puolangalla oli 7500 asukasta. Ennen Puolangalle muuttoa Pentti työskenteli kansakoulunopettajana Vetelissä, jossa Juha syntyi. Sipilän perhe muutti Joensuuhun vuonna 1965. Pentti Sipilä suoritti siellä vuoden mittaisen kansalaiskoulun opettajan pätevyyden, jonka jälkeen perhe muutti takaisin Puolangalle.

Puolankajärven koulun henkilökunta kertoo ylpeänä koulunsa historiasta. Pentti Sipilä, usean opettajan entinen työkaveri, aloitti Puolankajärven koulun opettajana ja yleni myöhemmin rehtoriksi. Perhe asui opettajille tarkoitetussa asunnossa, komeissa maisemissa Puolankajärven rannalla, koulun välittömässä läheisyydessä.

Rehtorin poika

Juha Sipilä kävi peruskoulun ja lukion samassa koulussa, jossa hänen isänsä oli yläasteen rehtorina. Nykyisin Puolankajärven koulu on täysin remontoitu ja entinen yläasteen sekä lukion koulurakennus korvattu uudella. Alakoulu, jossa myös Juha Sipilä opiskeli, on sentään yhä käytössä. Juhan koulutaipaleelle mahtui myös opiskelua väliaikaisissa parakeissa ja ehti hän toimia oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajanakin. Juha oli paikkakuntalaisten mukaan kaikin puolin aktiivinen nuori, koulussakin kavereita riitti.

-Yllättävää kyllä, häntä ei koskaan pidetty niin sanotusti "rehtorin poikana", muistelee Turpeinen.

"Silloin oli aikaa urheilla"

Juha Sipilän nuoruus kului Puolangalla pääasiassa urheillen. Hän pelasi talvisin paljon jääkiekkoa koulun kaukalossa. Myöhemmin kuvaan astui kirkon nuorisotyö myös jääkiekkojoukkueessa, D-pojissa. Sipilä hiihti ja juoksi, kovaa. Kalastus oli myös olennainen osa nuoren miehen elämää, olihan ympärillä siihen sopivaa luontoa enemmän kuin tarpeeksi.

-Kalastus oli semmoinen homma, värkättiin paljon ongella. Muistelee Juha Sipilän entinen rinnakkaisluokkalainen Raimo Holappa.

-Ei ollut telkkaria, eikä puhelimia, silloin oli aikaa urheilla, naurahtaa Holappa.

-Aikaa riitti myös tansseille, urheiluseuran talolla.

Kirjan mukaan Sipilän perhe matkusteli, erityisesti ympäri Pohjois-Suomea. He vierailivat paljon sukulaisillaan Kalajoella ja kesäisin ottivat osaa seuroihin. Sipilä oli myös aktiivinen seurakuntanuori veljensä kanssa. He kävivät muun muassa Lapissa seurakunnan järjestämillä nuorten matkoilla.

Samaa pilkettä isässä ja pojassa

Kyläläisille koko Sipilän perhe on läpeensä tuttu. Jos isä-Sipilä työskenteli rehtorina, niin äiti, Pirkko Sipilä, taas toimi kirjastonhoitajana. Molemmat olivat näkyviä hahmoja. Isä oli myös aktiivinen toimija kunnallispolitiikassa. Hän toimi Puolangan kunnallis- ja kirkollisvaltuustossa keskustan riveissä.

Juha Sipilän entinen luokanvalvoja Irene Hämäläinen-Kölhi muistelee Pentti Sipilää hyvänä kollegana. Hänen mukaansa myös samankaltaisuutta isässä ja pojassa löytyy, jämeryys ja johdonmukaisuus yhdistävät molempia.

-Ja sitä pientä leikkisyyttä, samaa pilkettä molemmissa! Hymähtää Turpeinen.

Erityisesti Sipilän pitämä juhlapuhe koulussa on jäänyt Paula Turpeisen mieleen. Sipilä kehotti nuoria katsomaan asioita aina viiden vuoden päähän elämässä. Ei vain huomiseen tai seuraavaan viikonloppuun.