Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei lämpene erikoissairaanhoidon keskittämiselle. Yhteensä 14 kansanedustajaa vastasi MTV Uutisten kyselykierrokseen.
Erikoissairaanhoito ja sosiaalihuollon erikoispalvelut pitäisi keskittää pikaisesti viidelle yliopistosairaala-alueelle, lääketieteen etiikan dosentti Samuli Saarni kommentoi aiemmin MTV Uutisille.
MTV Uutiset kysyi tänään eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniltä näkemyksiä väitteeseen "Erikoissairaanhoito pitäisi keskittää nykyisiä hyvinvointialueita isommille toimijoille".
Valiokunnan kansanedustajat eivät erityisemmin lämpene väitteelle – edes nykyisissä, tiukasti sote-uudistusta arvostelleissa hallituspuolueissa.
– Olen keskittämistä vastaan eli täysin eri mieltä, Anne Rintamäki (ps.) linjaa.
– Jonotilanne on katastrofaalinen myös yliopistosairaaloissa, enkä ymmärrä, miten se helpottaisi haalimalla niihin lisää toimintoja, Ville Väyrynen (kok.) toteaa.
– Suurin osa erikoissairaanhoidostahan on niin sanottua bulkkitoimintaa: lonkan tekonivelleikkauksia, polvileikkauksia ja sisätautiongelmia, joissa massat ovat todella suuria. Jos ne keskitettäisiin rajusti viiteen alueeseen, saataisiin kasata aika isoja organisaatioita, Oskari Valtola (kok.) sanoo.
– Jokainen hyvinvointialue on tärkeä. Liiallinen keskittäminen ei ole hyväksi, Minna Reijonen (ps.) sanoo.
Varapuheenjohtaja Laiho: "Jokseenkin samaa mieltä"
Vaikka yleislinja on selvä, ilmaistaan etupäässä kokoomuslaisten joukosta myös jonkinlaista suopeutta sille, että erikoissairaanhoito voisi olla nykyistä isompien toimijoiden vastuulla.
Ville Väyrynen huomauttaa kannattaneensa itse aiemmin 12 hyvinvointialueen mallia, mutta ajattelee, että juuri rakennetulle hyvinvointialuejärjestelmälle kannattaa antaa mahdollisuus vakiintua.
MTV Uutisten kyselykierroksen vastaajista ainoastaan valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho on jokseenkin samaa mieltä siitä, että erikoissairaanhoito voitaisiin keskittää viidelle yliopistosairaala-alueelle, jos samalla huolehdittaisiin sen "alueellisesta saatavuudesta ja laadusta".
Hän viittaa Uudenmaan ratkaisuun, jossa erikoissairaanhoidon järjestää yhä Helsingin ja neljän hyvinvointialueen HUS-yhtymä, ja sairaaloita ja poliklinikoita on eri puolilla Uuttamaata.
Hyvinvointialueet aloittivat tammikuussa
Hyvinvointialueet tekevät tällä hetkellä valtavia tappioita, joten rahaa on säästettävä.
Tämän seurauksena terveyskeskuksia suljetaan tai aiotaan mahdollisesti sulkea ympäri Suomea.
Dosentti Saarnin mielestä riskinä on, että peruspalvelut "säästetään hengiltä", jos erikoissairaanhoitoa ei keskitetä pikaisesti viiteen yliopistosairaalaan Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun.
Yksi yleinen perustelu keskittämisen vastustamiselle on kuitenkin se, että sosiaali- ja terveyspalveluihin on vastikään tehty valtava uudistus.
Alle kymmenen kuukautta sitten maassa aloittivat hyvinvointialueet, jotka saivat sosiaali- ja terveyspalvelut vastuulleen kunnilta.
– Tälle uudistukselle pitää antaa aikaa, sanoo valiokunnan puheenjohtaja, uudistuksen ministerinä läpi vienyt Krista Kiuru (sd.).
Tavanomaista vaativampaa erikoissairaanhoitoa, esimerkiksi hieman harvinaisempia leikkauksia, on sitäpaitsi jo nykyisellään keskitetty yliopistosairaaloihin.
Keskeinen argumentti on sekin, että potilas hyötyy, kun perustason hoitoa ja erikoissairaanhoitoa on integroitu yhteen. Erikoissairaanhoidon keskittäminen yliopistosairaaloihin katkaisisi tämän yhteyden.
– Jos ihmisellä on jalka kipeä, hän ei kysy, voisiko häntä auttaa yleislääkäri vai erikoislääkäri, Kiuru huomauttaa.
Keskusta ei keskitä, vihreät ei vaadi
22:n eli verraten monen hyvinvointialueen mallia kannatti aikanaan ennen kaikkea juuri keskusta.
Keskittämisen vastustus on puolueen DNA:ssa.
– Esimerkiksi synnytysten hoito on erikoissairaanhoitoa. On tärkeää, että tämä palvelu on saatavissa lähellä, Hilkka Kemppi (kesk.) kommentoi.
Yliopistokaupunkien puolueeksi profiloitunut vihreät ei ole sekään asettunut vaatimaan erikoissairaanhoidon keskittämistä.
– Itselläni ei ole vahvaa kantaa, mutta suhtaudun asiaan kriittisesti. Vihreät ovat suhtautuneet pienempään alueiden määrään mahdollisena, mutta kantaa tarkoista määrästä ei ymmärtääkseni ole, Bella Forsgren (vihr.) sanoo.
MTV Uutisten kyselyyn vastasivat jutussa nimeltä mainittujen edustajien lisäksi Li Andersson (vas.), Kim Berg (sd.), Terhi Koulumies (kok.), Hanna-Leena Mattila (kesk.) ja Päivi Räsänen (kd.). Vastaamatta jättivät Ville Merinen (sd.), Ilmari Nurminen (sd.) ja Henrik Wickström (r.).