MTV:n erikoisraportti: Sonja kertoo – tältä kauhuhuumeen käyttö oikeasti tuntuu

Pirillä siivous sujui

Helsinkiläisellä terassilla alkusyksyn auringossa selviää, ettei Sonja ole huumehörhö, kuten hän viesteissään väitti. Alle kolmekymppinen, siro ja tummatukkainen nainen on tiukasti kiinni työelämässä ja hänellä on elämänsä suhteen kunnianhimoisia suunnitelmia.

Huumeet ovat kuitenkin kuuluneet Sonjan elämään kymmenen vuoden ajan, ainakin jossain määrin ja hän puhuu niistä avoimesti, arkisestikin.

Ensin hän kokeili satunnaisesti kannabista ja amfetamiinia, kunnes viisi vuotta sitten sukelsi huumemaailmaan silmät kiinni ja pää edellä.

– Silloin minulla alkoi rakastumisvaihe, kokeilin kaikkea, mitä eteen tuli, Sonja kertoo.

Vuoden aikana Sonja kokeili 50:ttä eri huumetta. Palavimmin hän ihastui psykedeeleihin, siis lsd:hen, psilosybiinisieniin ja erilaisiin tutkimuskemikaaleihin. Niillä Sonja halusi hoitaa masennustaan, joka oli ajaa naisen huumevuoden alla itsemurhaan.

Psykedeelien rinnalle mahtui muutakin. Huumaavat lääkeaineet, opiaatit, kannabis tai kokaiini eivät Sonjaa juurikaan innostaneet, mutta stimulantit, niissä oli jotain ihanaa.

– Stimulantteihin minulla on viha-rakkaussuhde. Ihastumisesta huolimatta ne ovat ainoita huumeita, joiden kanssa minulla on ollut ongelmia.

Amfetamiini sai Sonjan kaipaamaan muitakin huumeita, valvominen sekoitti pään ja sen käyttämisestä olisi helposti muodostunut tapa.

– Nykyisin pyrin välttämään sitä, että käyttäisin piriä silloin, kun pitää saada jotain aikaiseksi. Olisi niin helppoa ottaa sitä esimerkiksi siivotessa, koska kämppä tulisi paljon nopeammin puhtaaksi, Sonja sanoo.

Huumevuoden aikana Sonja tutustui myös metamfetamiiniin, amfetamiinin vaaralliseen serkkuun. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan sitä on kokeillut 0,8 prosenttia suomalaisista, siis noin reilut 40 000 suomalaista.

Kun skitsoradio alkaa soida 

Usein metamfetamiiniin törmää Suomessa vahingossa, tavallisen amfetamiinin seassa. Niin kävi Sonjallekin.

– Istuin bussissa, olin menossa kotiin aamulla. Vieressä seisoi joku nainen ja aloin kuulla, että hän puhuu minulle: ”Sinäkin saatanan narkkari siinä”. Katsoin naista varovasti ja huomasin, että hänen suunsa ei liiku ollenkaan. Aloin ihmetellä asiaa, sillä amfetamiinista ei ole koskaan tullut noin herkästi vainoja. Myöhemmin kuulinkin myyjältä, että aine oli metaa, Sonja muistelee.

Juuri ”vainojen” takia Sonja pitää metamfetamiinia ikävänä huumeena. Vainoharhaiset ajatukset valtaavat pään aineen laskiessa ja siitä Sonja ei pidä.

– Meillä on käyttäjien keskuudessa sellainen sanonta, että skitsoradio alkaa soida. Alkaa kuulua ääniä päässä, jos on valvonut liikaa tai käyttänyt joitain tiettyjä aineita.

Paitsi voimakkaita laskuja, metamfetamiini on aiheuttanut Sonjalle myös poikkeuksellisen intensiivisiä nousuja.

– Amfetamiinista tulee skarppi ja kylmän viileä olo. Metamfetamiinista tulee lämpimämpi, euforisempi, innostuneempi ja rakastuneempi olo, Sonja vertaa omia kokemuksiaan.

Kaikki eivät tietenkään koe metamfetamiinia samalla tavalla, mutta vainoharhaisuus, sekavuus ja amfetamiinia voimakkaammat sivuvaikutukset ovat saaneet Sonjan jättämään metamfetamiinin rauhaan muutamien kokeilujen jälkeen.

Vain yhden kerran Sonja on kokeillut metamfetamiinia kristallimuodossa. Kerta ei juurikaan poikennut toisista, koska Sonja tiesi, miten huumetta tuli annostella.

– Kristallimuotoisten aineiden suurin ongelma on kenties se, että käyttäjät ovat tottuneet jatkettuun jauheeseen. Joskus ihmiset ovat luulleet saaneensa jatkettua ja sitten aine onkin ollut vain murskattua kristallia. Jotkut ovat valvoneet monta päivää ja pää on mennyt todella sekaisin, ihan psykoosiin asti.

Metamfetamiini

Synteettinen stimulantti, joka muistuttaa Suomessa toistaiseksi suositumpaa amfetamiinia, mutta on tätä vahvempaa ja addiktoivampaa.

Suomessa metamfetamiinia on käytetty sotien aikaan, jolloin se tunnettiin pervitiini-nimellä. Pervitiiniä käytettiin rintamalla antamaan sotilaille ylimääräistä vauhtia ja energiaa. Sen vahingollisuus huomattiin pian sodan jälkeen ja se katosi Suomesta useiksi vuosikymmeniksi. Nyt metamfetamiinia takavarikoidaan Suomessa jälleen säännöllisesti.

Metamfetamiinia myydään Suomessa yleensä jauhemaisessa muodossa, jolloin huumetta on voitu jatkaa muilla aineilla reilustikin. Lisäksi jauhemaista metamfetamiinia on usein tavallisen amfetamiinin seassa, jolloin metamfetaaminia saatetaan käyttää vahingossa.

Metamfetamiinin harvinaisempi muoto Suomessa on kristalli, joka tunnetaan englanninkielisessä maailmassa crystal methinä. Sen katunimiä ovat myös Crystal, Ice, Glass ja Crank.

Suomessa kristallimaisella metamfetamiinilla ei ole vakiintunutta nimeä, koska ainetta on ollut markkinoilla toistaiseksi niin vähän. Siihen saatetaan viitata lempinimillä kristalli ja ice.

Tulli on takavarikoinut kristallia vähäisiä määriä viimeisen vuoden aikana. A-Klinikkasäätiön mukaan ilmiö on Suomessa uusi.

Kristalli on aiheuttanut suoranaisen epidemian Australiassa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa se on myös hyvin yleinen huume. Yhdysvalloissa käytön yleistymistä vastaan on kampanjoitu raflaavilla kampanjoilla, joissa esitetään kuvia siitä, miten ihmisten ulkonäkö muuttuu huumeen käytön myötä. 

Metamfetamiinia ja sen kristallimaista versiota valmistetaan monista lääkeaineista tutuista efedriinistä ja pseudoefedriinistä. Lisäksi valmistukseen tarvitaan jodia ja punaista fosforia.

Metamfetamiinin valmistus on melko yksinkertaista ja sitä voidaan valmistaa myös kotioloissa. Siihen liittyy kuitenkin suuria riskejä, sillä prosessissa syntyvät kaasut ovat hyvin räjähdysherkkiä.

– Tutuillani oli käynyt niin, että he olivat kolme päivää nukkumatta nuuskattuaan kristallimetaa yhden viivan verran. Päivien aikana he jahtasivat asunnossaan pölypalloja ja luulivat niitä jonkinlaisiksi valvoviksi roboteiksi, Sonja kertoo.

Puhtaan kristallin ja jauheen välillä voi olla kymmenkertaisia eroja annostelussa. Siksi tietämättömyys voi olla hengenvaarallista.

– Jos tilannetta vertaa alkoholiin, niin kuvitellaan vaikka, että luulet juovasi yhden kaljan, mutta siinä yhdessä kaljassa olisikin 10-15 annosta alkoholia, Sonja vertaa.

Kokaiinia vai kofeiinitabletteja? 

Nykyisin Sonja pelaa huumeiden kanssa vajaat kymmenen kertaa vuodessa, ja silloin listalla on lähinnä lsd:tä tai sieniä. Satunnainen käyttö on Sonjan mukaan hänen omassa tuttavapiirissään yleistä.

– Esimerkiksi stimulantteja ennemminkin harrastetaan kuin että niihin olisi kehittynyt vahva riippuvuus. Monet vetävät piriä viikonloppuisin pelkkänä bilehuumeena. Sen sijaan lääke- ja subutex-riippuvaisia on enemmän.

Huumeiden käyttöä on osittain lisännyt nettikauppa: enää aineita ei tarvitse ostaa hämyisistä asunnoista, vaan se onnistuu omalta kotisohvalta. Lisäksi suomalaiset eivät ole valtavan uskollisia yhtä päihdettä kohtaan, vaan niitä kokeillaan lomittain ja päällekkäin.

– Kaikkea sitä, mitä löytyy esimerkiksi Silkkitieltä [suomalainen nettihuumekauppa] ja muista nettikaupoista, löytyy kadultakin. Perinteiset huumeet ovat kuitenkin yleisempiä kuin tutkimuskemikaalit tai muuntohuumeet. Juuri nyt esimerkiksi tuntuu, että kokaiinia ja heroiinia olisi tarjolla joka nurkan takana.

Viranomaisiin ja heidän tiedotukseensa Sonja suhtautuu melko huvittuneesti. Huumeyhteisössä kiertää tarinoita poliiseista, jotka ovat luulleet kofeiinitabletteja kokaiiniksi ja vedessä lilluvia ruoantähteitä päihdyttäväksi lakka-kemikaaliksi.

– Käyttäjiä se ei tietysti haittaa, että viranomaiset ovat niin pihalla.

Taistelu huumeita vastaan on, ainakin nykyresursseilla, Sonjan mielestä turhaa.

– Vaikka kuinka iso lasti saataisiin kiinni ja riemuittaisiin siitä, että nyt nämä aineet eivät päätyneet katukauppaan, asian merkitys käyttäjille on käytännössä olematon. Rajan takana odottaa aina se seuraava lasti, joka ei jää kiinni, Sonja sanoo.

Sonja arvelee, että huumeilmiöt eivät kantaudu viranomaisten korviin, koska suurin osa käyttäjistä ja myyjistä ei jää koskaan kiinni. Siksi ”uuden” huumeen rantautuminen on käyttäjille jo edellispäivän uutinen. 

Toisaalta, Sonjalta irtoaa viranomaisille myös pientä ymmärrystä. 

– Markkinoilla on nykyisin satoja, ellei tuhansia päihdyttävään tarkoitukseen tarkoitettuja aineita. En itsekään meinaa pysyä kehityksen perässä.