Mainos

MTV:n erikoisraportti: Näin Putinin kaverin luksuslentoyhtiö junailtiin suomalaiselle liikemiehelle

Tämä tarina kertoo, kuinka kansainvälinen politiikka iski suomalaiseen lentoyhtiöön. Omistuksia junailtiin pienessä piirissä. Lopulta saatiin aikaiseksi mehevä riita ja tulehtuneita ihmissuhteita. Kuka vedätti ja ketä?


Eletään huhtikuuta 2014. Helsinki-Vantaan lentokentän kupeessa sijaitsevassa harmaassa toimistotalossa on kireä tunnelma. On tullut kirje ilmailuviranomaiselta. 

Airfix Aviationin toimitusjohtaja Miika Inkiläinen pyörittelee kädessään paperia, jossa Trafi vaatii tiukkasanaisesti selvitystä lentoyhtiön omistajista. Jos tätä soppaa ei saada selvitettyä, koko yhtiö voi kaatua, hän ajattelee.

Airfix Aviation Oy

- vuonna 1986 perustettu lentokoneiden operaattoriyhtiö 

- huolehtinut vaativien asiakkaiden yksityislentokoneista ja järjestänyt niihin liittyvää palvelua 

- laivastossa muun muassa maailman nopeimmaksi ja ylellisimmäksi yksityiskoneeksi mainostettu Gulfstream 650

Lyhyessä ajassa on ehtinyt tapahtua paljon asioita. Vain hetkeä aiemmin Airfixin enemmistöomistus oli eri järjestelyjen kautta Gennadi Timtshenkolla, upporikkaalla venäläisellä liikemiehellä, joka kuuluu presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin. Timtshenkolla on myös Suomen kansalaisuus ja moni muistaa hänet jääkiekkojoukkue Jokereiden omistajana.


Kuten niin monia varakkaita ja menestyneitä, myös Timtshenkoa kiehtoo lentämisen ihmeellinen maailma.

airfix sitaatti 2


Huippunopeiden ja ylellisten lentokoneiden kyydissä kuljetetaan silmäätekeviä venäläisliikemiehiä, mutta heistä ei saa hiiskua ulkopuolisille. Myös Timtshenko on halunnut pitää matalaa profiilia. 

“Johdon täytyy muistuttaa säännöllisesti henkilökuntaa siitä, että on jyrkästi kiellettyä antaa ulkopuolisille mitään tietoa lennoista, matkustajista, yhtiön omistajista jne.”

Airfix Aviation Oy:n pöytäkirja hallituksen kokouksesta 27.3.2008

Venäjän sotatoimet Krimillä mutkistivat venäläisliikemiesten bisneksiä ja maaliskuussa 2014 Yhdysvallat asetti myös Timtshenkon pakotelistalleen.

Talouspakotteet eivät ole lentoyhtiölle pikku juttu, koska ne estävät taloudellisen yhteistyön amerikkalaisten kanssa. Suomalainen Airfix on kytkeytynyt vahvasti Yhdysvaltoihin lentokoneiden, varaosien ja tarvittavien palvelujen kautta.

Samaan aikaan amerikkalaisten pakotepäätöksen kanssa Timtshenko päätti hankkiutua eroon kaikista omistuksistaan Airfixissä. Hän omisti Airfixiä IPP-yhtiön kautta. Uusi isäntä omistuksille löytyi läheltä - pitkäaikaisesta kaverista ja yhtiökumppanista Petr Kolbinista. 

Kolbinia on luonnehdittu venäläismediassa Timtshenkon lapsuuden ystäväksi. Hänestä tuli siis järjestelyjen myötä IPP:n ja suomalaisen lentoyhtiön enemmistöomistaja. 

Kauppojen jälkeen pakotteista ei pitänyt olla haittaa, koska Timtshenko ei ollut enää omistajien joukossa. Mutta brittiläinen viestintätoimisto mokasi. Se laittoi “jostain syystä” Timtshenkon Volga-konsernin nettisivuille tiedon, että Airfix olisi yhä osa sitä.

“Alkoi hirveä selittely, ettei Airfix ole osa Volga Groupia eikä missään nimessä sanktioitu. Oli kova duuni käydä sitä läpi. Se vahingoitti liiketoimintaa ja aiheutti kuluja."

Harri Mikkola, entinen talousjohtaja, IPP 

Tilanne oli dramaattinen. Osa lentokoneista jäi heti maahan ja pankkiyhteydet sulkeutuivat lähes kokonaan. Korjatakseen tilanteen yhtiö joutui selittämään omistusjärjestelyjä paitsi asiakkaille ja muille kumppaneille, myös Suomen ilmailuviranomaiselle.


sisäkuvat gulfstream


Yllätyskaupat 

Toimitusjohtaja Inkiläiselle tulleesta kirjeestä käy ilmi, että Airfixin selitykset eivät tyydytä Trafia. Yksikönpäällikkö Kirsi Lähteenmäki-Riistama vaatii tarkkoja tietoja omistajista. Kyse ei kuitenkaan ole pakotteista.

- Jotta voidaan varmistua, että jäsenvaltiot ja/tai jäsenvaltioiden kansalaiset omistavat yli 50 prosenttia yrityksestä ja yritys on tosiasiallisesti niiden määräysvallassa, Lähteenmäki-Riistama perustelee vaatimusta.

Toisin kuin Timtshenko, Kolbin ei ole Suomen kansalainen. Kaupanteossa ei kai tajuttu ottaa huomioon EU-vaatimusta omistajien taustasta.

Airfixillä on vain pari viikkoa aikaa löytää sopivampi enemmistöomistaja Kolbinin tilalle, toimitusjohtaja Inkiläinen laskee. Hän on alkuperäiseltä taustaltaan liikennelentäjä, ei juristi. Inkiläinen on kuitenkin ehtinyt perehtyä pakotejuridiikkaan ja tietää, että venkoilu ei kannata. Uusien omistajien tulee olla riittävän kaukana Timtshenkosta.

“Halusin, että olisimme tehneet sellaisen järjestelyn, joka olisi ulkopuolistenkin silmin aito ja uskottava.“

Miika Inkiläinen, Airfix Aviationin entinen toimitusjohtaja

Inkiläinen oikeastaan ihmettelee, miksi hän yhä istuu toimitusjohtajan tuolissa. Hän on ehdottanut jo edellisenä syksynä, että voisi siirtyä yhtiössä muihin tehtäviin. Välit yhtiön hallituksen puheenjohtajan kanssa ovat solmussa.

Hallituksen puheenjohtaja on lappeenrantalainen liikemies Kai Paananen, niinikään Timtshenkon vanha ystävä.

Kun Inkiläinen pohtii omistusongelmaa toimistossaan, Paananen tekee omia suunnitelmiaan toisaalla.


timchenko paananen


Airfixin tulevaisuus mietityttää myös Kari Kankkusta. Hänen yhtiönsä Cloudex omistaa Airfixistä pikkuruisen siivun, alle puoli prosenttia. Alkujaan rooli oli suurempi, mutta vuosien varrella se kutistui eri järjestelyjen myötä lähes olemattomiin.

Hän ehdottaa Paanaselle, että Cloudex voisi tukalassa tilanteessa lisätä omistustaan ja näin voitaisiin saada Airfixille EU-määräykset täyttävä omistuspohja.

"Kerroimme, että me olemme halukkaita ja yhtiön johto on halukas tulemaan mukaan, että saamme kestävän omistuksen Airfixille."

Kari Kankkunen, toimitusjohtaja

Cloudex Oy

Kankkunen ei saa Paanaselta selvää vastausta. Hän kuitenkin tietää, että yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke. Toisin sanoen, jos Airfixin omistaja haluaa myydä osakkeensa ulkopuoliselle, toinen omistaja - kuten Cloudex - voi halutessaan estää kaupan ostamalla osakkeet itse.

Noin viikkoa myöhemmin Kankkunen yllättyy kuullessaan, että omistukset on jo järjestelty. Tieto tulee vain päivää ennen Trafin antamaa määräaikaa: Kolbinin yritys IPP on myynyt puolet Airfixistä Kai Paanasen SET-yhtiölle. Ostaja on löytynyt jälleen kätevästi pakotelistalle joutuneen Timtshenkon kaveripiiristä.

Kankkunen pahastuu liikekumppaniensa salamyhkäisestä toimintatavasta.

“Se tuli minulle täysin yllätyksenä. Se oli huonosti hoidettu prosessi.”

Kari Kankkunen, toimitusjohtaja

Cloudex Oy

Lentoyhtiön osakkeiden myyjän eli Kolbinin yhtiössä työskentelevä talousjohtaja Harri Mikkola ei hänkään ilahdu uutisista. Sveitsissä asemapaikkaansa pitävä Mikkola tuntee Paanasen pitkältä ajalta ja on seurannut tämän toimintaa lentoyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Mikkola pitää Paanasta syypäänä siihen, että Airfixillä ei ole mennyt viime vuosina kovin hyvin.


airfix sitaatti 3


Mikkolan mielestä hänen työnantajansa kärsii kaupassa merkittäviä tappioita - Airfixin puolikas on myyty Paanaselle liian halvalla. Mikkola myös epäilee, että järjestely ei ole Yhdysvaltain Ukraina-pakotteiden kannalta onnistunut. Onhan yleisessä tiedossa, että Paananen ja Timtshenko ovat kavereita. Lentoyhtiön toiminta voisi olla taas vaakalaudalla. Siitä Mikkola varoitti jo ennen kauppoja.

“Jos puhutaan moraalista, Cloudexin kaverit olivat tehneet paljon duunia ja sitten on tällainen tapa päättää yhteistyö. Se oli närkästyttävää.”

Harri Mikkola, talousjohtaja

IPP

Cloudex-yhtiönsä sivuuttamisesta hermostunut Kari Kankkunen tapaa Paanasen. Tapaamisessa Paananen tarjoaa hänelle allekirjoitettavaksi paperia, jossa Cloudex luopuisi lunastusoikeudesta. Allekirjoitusta ei tipu.

Miesten välit muuttuvat viileiksi. Kun Airfix järjestää yhtiökokouksen toukokuussa, Kankkunen ei halua edes mennä paikalle, vaan lähettää sinne juristin. Yhtiökokouksessa koko lunastuslauseke poistetaan yhtiöjärjestyksestä, vastoin Cloudexin tahtoa.

“Kun en suostunut allekirjoittamaan, Paananen vain vaihtoi puheenaiheen jääkiekkoon.”

Kari Kankkunen, toimitusjohtaja

Cloudex Oy  

Cloudexin väki yrittää kesän kuluessa turhaan selvittää, millä hinnalla puolikas Airfixiä on siirtynyt Paanasen firmalle. Kun riita ei ratkea, Cloudex vie asian oikeuteen. Vasta oikeuskäsittelyn myötä Kankkuselle valkenee, millä erikoisilla ehdoilla Timtshenkon kavereiden välinen kauppa on tehty.


Vantaan käräjäoikeus

Oikeudenkäynti alkaa syyskuussa 2015. Saliin numero 10 marssitetaan todistajia yksi kerrallaan. 

Cloudexin avustajana on värikkäästä taustastaan tuttu juristi Kari Uoti. Hän uhoaa päämiehensä voittavan jutun mennen tullen.

Oikeudenkäynnin harvalukuiseen yleisöön liittyy viestintäkonsultti Harri Saukkomaan viestintätoimistosta Tekiristä. Nainen nykii Kai Paanasta hihasta, kun jään päivän päätteeksi keskustelemaan hänen kanssaan riita-asiasta. Konsultti tuntuu haluavan varmistaa, ettei Paananen puhu toimittajalle liikaa. Se on kai viestintäkonsulttien tehtävä.

Oikeudessa puidaan asiakirjasta paljastuvaa erikoista ehtoa. Kaupanteon osapuolet ovat sopineet, että Cloudexilta kysyttäisiin halukkuutta luopua lunastusoikeudesta ja jos siihen ei suostuttaisi, koko lunastuslauseke poistettaisiin yhtiöjärjestyksestä. Kun oikeudessa yritetään selvittää, kuka ehdon laati, selkeää vastausta ei löydy. Paananen viittaa juristien tekemisiin.

– Miksi tämä kohta laitettiin tänne, Uoti kysyy.

– Sitä mä en nyt muista, Paananen vastaa.

– Ette muista, miksi näin sovittiin?

– En.

Paananen vetoaa oikeudessa siihen, että hänen yrityksensä SET oli taloutensa puolesta pientä Cloudexia kelvollisempi omistaja lentoyhtiölle. Salissa panostetaan myös vastapuolen hyväksi puhuvien todistajien uskottavuuden horjuttamiseen. Paanasen väki tuo esiin ikäviä asioita menneisyydestä, kuten Cloudexin taustayhtiöiden vanhat konkurssit ja 1990-luvulla saatu talousrikostuomio. Cloudexin puolelta puolustaudutaan, että rikostuomio on aikaa sitten sovitettu ja löytyyhän Paanasen omastakin historiasta konkurssi.


airfix sitaatti1


Tunnelma salissa kiristyy aika ajoin eikä Cloudexin asiaa ajava Uotikaan välty viittauksilta omaan menneisyyteensä.

Hän tivaa lentoyhtiön kauppaa järjestelleeltä Paanasen luottokonsultilta, CAG-yhtiön Heimo Hakamolta talouslukuja, joita todistaja tuntuu olevan haluton kertomaan.

- No tehän olette ammattilaisia putsaamaan, Hakamo vastaa mutisemalla katse paperissa.

- Anteeksi mitä, huudahtaa Uoti.

Konsultti jatkaa mutinaansa ja Uoti vaatii edelleen selvennystä.

-Se oli varmaan vahinkoheitto. Pyydän anteeksi, Hakamo sanoo.

Airfixin toimitusjohtajana työskennelleen ja Cloudexin hyväksi todistavan Miika Inkiläisen uskottavuutta kyseenalaistetaan myös. Konsultti Hakamo kiikuttaa oikeuden puheenjohtajalle salaperäisen paperin.

- Mä en tiedä, onko tämä julkinen. Tässä on aika rajua kamaa, hän myhäilee arvoituksellisesti.

Käräjätuomari Tuuli Vänskä silmäilee paperia ja komentaa yleisön ulos salista. Paperi käsittelee henkilöstötutkimusta, jossa työntekijät ovat ilmeisesti antaneet kriittisiä arvioita yhtiön johdosta.

Oikeudenkäynnin aluksi on päätetty Paanasen puolen eli Airfixin pyynnöstä, että kauppasumma on salainen. Aina kun pitää puhua euroista, puheenjohtaja käskee yleisön ulos. Totumme jumppaan ja kaikkia naurattaa, kun Airfixiä avustava asianajaja Mikko Leppä itse möläyttää summan yleisön ollessa salissa. Edes puheenjohtajan sshh-tiuskaisu ei estä kuulemista.

Lentoyhtiön puolikas myytiin 400 000 eurolla. Vuonna 2013 yhtiöllä oli liikevaihtoa noin 66 miljoonaa, viime vuonna 85 miljoonaa euroa. Huijatuiksi itsensä kokevien Cloudexin omistajien mukaan kauppasumma on täysin naurettava. Oikeudessa kiistellään, minkä arvoinen luksuslentokoneita operoiva Airfix oikeastaan oli kaupantekohetkellä. Oliko vajaan kuuden miljoonan euron oma pääoma taseessa yläkanttiin kirjattu? Entä mikä on vanhojen lentokonehallien arvo?

Paanasen puoli muistuttaa lentoyhtiön heikoista vuosista. Parina viime vuonna tappiota onkin kertynyt lähes miljoona euroa tilikaudessa. 


käräjäoikeus airfix


Keskiössä on kysymys: Saiko Timtshenkon kaveri Paananen osakkeet alihintaan toiselta Timtshenkon kaverilta Petr Kolbinilta?

Oikeudenkäynnin aikana käy ilmi, että konsultti Hakamo on neuvonut kaupoissa sekä myyjää että ostajaa. Vaikuttaa siltä, että myyntineuvottelu ei ole ollut kovin kiivasta.

– Olen toiminut enempi kolmantena osapuolena. Molemmat osapuolet maksoivat palkkiot. Kukaanhan ei tee työtä ilmaiseksi, Hakamo selvittää.

Kauppamies sanoisi: “eikä tässä vielä kaikki”. Uoti on vasta hetki sitten saanut vihiä kiinnostavasta rahoitusjärjestelystä ostajan ja myyjän kesken. Hän kysyy Paanaselta, antoiko myyjä kaupparahat ostajalle lainaksi.

– Me ollaan maksettu kassasta, Paananen vastaa.

– Kysymys oli, että saitteko nämä lainarahat samanaikaisesti, täsmentää käräjätuomari Tuuli Vänskä.

– Ei ainakaan samanaikaisesti.

– Jos on muutaman päivän väli, niin ei sillä ole väliä. Saitteko siis lainaa, Uoti jatkaa.  

– En muista.

Myyjän eli Kolbinin IPP-yhtiön entinen talousjohtaja Harri Mikkola muistaa asian paremmin.

–Tehtiin vendor’s note. Se oli muistaakseni 500 000 euroa, josta ostaja sitten maksoi kauppahinnan.

Vendor's note tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että myyjä eli Kolbinin yhtiö lainasi kaupparahat ostajalle eli Paanasen yhtiölle. Oikeudessa selviää myös, että myyjä on antanut ostajalle vielä miljoonien eurojen takuut tulevien vuosien tappioiden varalle.

Timtshenkon kavereiden tekemä kauppa kuulostaa ostajan kannalta anteliaalta. Paanasen puoli kuitenkin vakuuttaa, että kauppahinta ja ehdot olivat yhtiön todelliseen tilaan nähden asialliset.

Cloudexin väki sanoo, että heidän etujaan poljettiin, kun lunastuslauseke poistettiin kaupanteon jälkeen. Vastapuoli taas sanoo, että kauppaa ei ollut ylipäätään “klousattu" eli viety loppuun ennen kuin lunastuslauseke poistettiin enemmistöpäätöksellä yhtiöjärjestyksestä. Oikeustalon käytävillä puhutaan, että Cloudex ei todellisuudessa olisi halunnut edes lunastaa osakkeita ja koko oikeusriita olisi vain pikkufirman härski yritys rahastaa. 


airfix aviation parkkipaikka

“Mitäs minä sanoin?”

Miika Inkiläinen yritti toimitusjohtajana luovia Airfixiä ulos pakotteiden ja EU-määräysten suosta. Tilanteen kärjistyessä hän oli ehtinyt työskennellä yhtiön parissa viitisentoista vuotta.

Inkiläisen työ ei helpottunut Kai Paanasen siirryttyä lentoyhtiön enemmistöomistajaksi. Eräänä päivänä uusi isäntä kutsui Inkiläisen kahville. Tarjolla olikin irtisanoutumispaperi. Jos kahvihetki ei olisi päättänyt nelikymppisen Inkiläisen Airfix-uraa tuolloin, loppu olisi todennäköisesti tullut pian vastaan muutenkin.

Osa tarinan henkilöistä voi nimittäin hyvällä syyllä sanoa “mitäs minä sanoin”. Heinäkuussa 2015 Yhdysvaltain valtiovarainministeriö lisäsi Kai Paanasen, Petr Kolbinin, Airfix Aviationin ja SET:n sanktiolistalleen.

Inkiläisen lisäksi vaikeuksista varoitti Harri Mikkola, joka työskenteli Kolbinin yhtiön talousjohtajana. Kun Mikkolan puheista kysytään oikeudessa Timtshenkon ruotsalaiselta luottojuristilta, vastaus on hapan.

– Häneltä varmaan kannattaisi kysyä myös Syyrian kriisistä, niin sekin olisi kohta ratkaistu, Sven Olsson sanoo.

Riita ja pakotesotkut ovat jättäneet jälkensä. Mikkolakaan ei enää työskentele Kolbinin yhtiön talousjohtajana.

Yhdysvalloista on saatu sen verran tietoa, että Paananen kirjattiin pakotelistalle “tuen antamisesta”. Paananen olisi siis jollain tavalla tukenut aiemmin pakotelistattujen liikemiesten, ilmeisesti Gennadi Timtshenkon toimintaa.

Oikeudessakin pohditaan, mahtaako väitetty tuki liittyä siihen, miten Timtshenkon lentoyhtiön omistuksia Suomessa kavereiden kesken järjesteltiin.

– Olet niin metsässä. Kyse voi olla enemmänkin siitä, että annettu materiaalitukea niille tahoille, jotka ovat käyttäneet meidän palveluitamme, Paananen vastaa.

Venäjällä liike- ja ystävyyssuhteet kietoutuvat toisiinsa niin, että niiden rajoja on joskus vaikea hahmottaa, minulle kerrotaan jutunteon aikana.

Halusiko Kai Paananen auttaa kaveria pulassa tai tehdä otollisessa tilanteessa elämänsä kaupat? Mikä suunnitelma sitten olikaan, se ei näytä onnistuneen. Maailman nopeimpia ja upeimpia luksusjettejä operoineen Airfixin toiminta on jähmettynyt talouspakotteiden myötä.

 

Juttu perustuu toimituksen muun tiedonhankinnan lisäksi oikeuskäsittelyssä esitettyihin lausuntoihin ja asiakirjoihin. Käräjäoikeuden ratkaisua riita-asiaan odotetaan lokakuun puolivälissä.

20.9. klo 12:19: Alkuperäisestä jutussa tuen antamista koskevasta kohdasta on poistettu sana materiaalinen. 


Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.