MTV katsoi odotetun Sex And The City -leffan ennakkoon

Ensimmäinen havaintoni on kuitenkin se, että en katsonut kelloani elokuvan aikana kertaakaan. Filmi kestää kaksi ja puoli tuntia.

Elokuvaa on jo ehditty maailmalla haukkua mm. siitä, että "se ei ole lainkaan uskollinen tv-sarjalle". Tätä ei siis saisi katsoa lainkaan, ellei ole tv-sarjan heavy-user? Joku kriitikko äityi moittimaan sitä, että "elokuva ei vastaa lainkaan todellisuutta". Eipä totisesti vastaa, ei. Filmi on satu, Tuhannen ja yhden yön satu! Tämän myös ohjaaja myönsi.

Voi olla että Sex and the city 2 on raaka pettymys psykoanalyytikoille. Olen pahoillani.

Yltäkylläisyydellä kuorrutettu Michael Patrick Kingin (ohjaaja ja käsikirjoittaja) road movie toimii huimana viihdetrippinä. Kun naiset astuvat arabisheikin yksityissuihkukoneesta riviin valkoisia limousineja ja uima-allas on täynnä lihaksikkaita nuorukaisia, vain melkoinen tosikko voi ärsyyntyä. Tämä on ylitsepursuavaa miljonäärien leikkiä ja niin harkittua väriloistoa, että elokuva tekee riemastuttavaa parodiaa itsestään. Tämä on aikuisten vuoristorata jatkuvalla sampanjatarjoilulla.

Filmin alun homohäät voi olla tulevaisuudessa yksi Hollywood-viihteen klassikko-kohtaus, kuten ohjaaja toivoo. Kaiutettu poikakuoro, Liza Minelli estradilla isossa cameo-roolissaan, puvustukset ja ihmisten ilmeiden yksityiskohdat. Tällainen osoittaa vain ohjaajan huimaa itsetuntoa sekä huumorintajua, kun tietää, että Michael Patrick King ei todellakaan seiso kaapissa. Pakahduttaa niin, että naurattaa.

Ja koska New York on läpishoppailtu, nyt pitää keksiä uutta. Samatha Jonesin (Kim Cattrall) verkostoitumisen ansiosta naiset lähtevät ilman perheitään parin viikon reissulle "Abu Dhabiin". Matka on kuvattu Marokossa, koska Abu Dhabi ei antanut kuvauslupaa.

Naisten matkailu muistuttaa hetkittäin brittikaksikko Edina Monsoonin (Jennifer Saunders) ja Patsy Stonen (Joanna Lumley) toikkarointeja. Absolutely fabulous! "This is fabulous"! kiljuu Carrie Bradshaw´kin (Sarah Jessica Parker) kamelin selässä.No, kovin paljon yhteistä heillä ei lopulta ole, koska moraalin rajat ovat tässä amerikkalaisessa suuren yleisön komediassa lopulta selkeät.

Pilvessä tai päissään ei olla ja sinkkunaiselle sallitaan "vastuullinen" sekoilu, muut pysyvät kurissa. Kun Carrie Bradshaw suutelee arabireissulla miestä, hän soittaa hätäpuhelun Yhdysvaltoihin. Jälleen sinkkuna heiluva plus-viisikymppinen Lady Jones vetää pillereitä menopaussiinsa ja kauhistuu, kun uimahousuisen adoniksen näkeminen ei välittömästi sytytä. Samantha esittelee kondominsa, muut puolisonsa.

Siinä missä seksi on turvaseksiä, huumorikin on "turvahuumoria" - perheestä, sukupuolirooleista ja vanhenemisesta. Rumat eivät kelpaa edes vitsiksi - eikä politiikka. Näin älykkäät naiset arvioisivat vaikkapa Barack Obaman kykyjä George Bushiin verrattuna. Ainakin joitain kykyjä. Ja se arabinaisen aseman pohdiskelu - anteeksi vain citynaiset - se on elokuvassa aivan mitätöntä.

Mutta unohdetaan politiikka - ja varsinkin se todellisuus. Vaikka paljaan pinnan tai nuoren nannyn märän t-paidan alta paljastuukin nopeasti sovinnaisuus, Michael Patrick King on kirjoittanut omassa lajissaan svengaavan ja värikylläisen elokuvan. Vauraamman keskiluokan hyvinvointiongelmista riittää irvailua - itseironian mausteilla.

Charlotte York itkee Abu Dhabin luksushotellin baaritiskillä Miranda Hobbesille, ettei jaksa lapsiaan, vaikka hänelle on lastenhoitaja apunaan. Perään Charlotte toteaa, että hänellä ei ole hajuakaan, miten sellaiset naiset pärjäävät, joilla ei ole lastenhoitajaa. "Ei ole minullakaan", toteaa Miranda ja molemmat kaatavat paukut naamansa.

Katso Kari Pyrhösen juttu New Yorkista