Kolme viikkoa kiinni pysytelleen Moskovan pörssin odotetaan avaavan osittain maanantaina. Avaaminen koskee valtionlainoja, joita maan keskuspankki on ilmoittanut ostavansa "tarvittavissa määrin".
– Myynnille avataan tietyt ikkunat, jolloin sijoittajat voivat myydä näitä velkakirjoja ja maan keskuspankki on niitä ostamassa. Osakkeiden osalta kaupankäynti ei vielä jatku maanantaina, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto STT:lle.
Hänen mukaansa länsimaisilla sijoittajilla on iso intressi päästä venäläisistä arvopapereistaan eroon, mutta vielä on vaikea ennakoida, milloin kaupankäynti osakkeilla avataan.
– Ehkä voi ajatella, että tämä on askel siihen suuntaan.
– Länsimaisen sijoittajan näkökulmasta se on positiivista, jos markkinaa pyritään jossain vaiheessa avaamaan. Kun markkina on kiinni, sijoittajien rahat ovat jumissa.
Kuusiston mukaan maan osakemarkkinoiden avaaminen voisi tarkoittaa suurten venäläisyhtiöiden osakkeiden täydellistä romahtamista. Tämän varalle Venäjän valtio ehkä joutuu miettimään erilaisia tukitoimia, esimerkiksi yhtiöiden pääomittamista.
"Katseet ovat sotatilanteessa"
Kuusisto ei usko, että Moskovan pörssin vähittäinen avaaminen tai mahdollinen osakemarkkinoiden avaaminen tulevaisuudessa heijastuisi suuremmin Helsingin tai muihin Euroopan pörsseihin.
– Jos Moskovan pörssi avataan ja siellä nähdään jyrkkä pudotus, se ei tule kenellekään yllätyksenä.
Markkinatunnelmiin vaikuttaa tällä hetkellä edelleen sota.
– Katseet ovat sotatilanteessa. Kuluneella viikolla pörsseissä tunnelmat olivat aika positiiviset, kun markkinat asemoituivat niin, että rauhanneuvottelut etenevät, ja sodan eskalaation riskiä hinnoiteltiin pois.
Toinen asia, joka Kuusiston mukaan voisi suuremmin vaikuttaa, on uusien pakotteiden lisääminen.
– Jos Euroopassa tehdään Yhdysvaltojen ja Britannian tavoin päätös, että Venäjän öljyn ja kaasun tuonti kielletään, sillä on iso vaikutus euroalueen talouskasvuun, ja markkinat reagoisivat tällaiseen uutiseen negatiivisesti.
Energiakauppa EU:n kanssa puskuroi
Venäjän talouden tilasta ja pakotteiden vaikutuksesta Kuusisto toteaa, että Venäjän talouskasvu oli jo ennen sotaa hidastunut. Investoinnit olivat jo valmiiksi vähäisiä, ja länsimaisten yritysten joukkopako maasta heikentää näkymiä tällä saralla entisestään. Maan talouskasvu oli Kuusiston mukaan pitkälle yksityisen kulutuksen ajamaa.
Kuusiston mukaan Venäjän taloutta kannattelee tällä hetkellä energiavienti Eurooppaan.
– Mutta energiavienti ei riitä kompensoimaan sitä pudotusta, jonka näemme yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa.