Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 tapahtui 10 kuolemaan johtanutta moottorikelkkaonnettomuutta, joissa menehtyi 11 henkeä.
– Moottorikelkkaturmat sattuvat usein kuljettajalle aivan tutussa ympäristössä, kun otetaan riskejä ja lähdetään esimerkiksi heikoille jäille joskus huonoissakin olosuhteissa. Kokeneenkaan kuljettajan ei kannata aliarvioida olosuhteiden vaikutusta, OTIn liikenneturvallisuustutkija Arja Holopainen huomauttaa.
Ennakkotietojen mukaan neljässä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa kelkalla ajettiin jäällä ja osuttiin sulaan. Kolmessa tapauksessa onnettomuus sattui jäältä maalle siirryttäessä. Lisäksi kaksi onnettomuutta sattui moottorikelkkareitillä ja yksi metsäautotiellä.
Lue myös: Kiteeläiskaksikon kalareissu sai hyisen lopun – päätyivät moottorikelkan selästä avantoon
Lautakuntien tiedotteen mukaan kolmessa kuolemaan johtaneessa kelkkailuonnettomuudessa kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta.
Satoja loukkaantumisia
Loukkaantumiseen johtavia onnettomuuksia sattuu moottorikelkkailussa satoja vuosittain.
Viime vuonna tutkijalautakunnat tutkivat 14 vakavaan loukkaantumiseen johtanutta moottorikelkkaonnettomuutta näyteluontoisesti.
Tutkintaan otetuissa 14 henkilövahinkoon johtaneessa onnettomuudessa loukkaantui kaikkiaan 21 henkilöä. Neljä henkilöä selvisi vammoitta. Kahdeksassa onnettomuudessa moottorikelkan kyydissä oli kuljettajan lisäksi matkustaja.
– Matkustajan kanssa ajaminen on erityisesti kokemattomalle kuljettajalle haastavaa. Jos kuljettaja ja matkustaja ovat huomattavan eri kokoisia, se vaikeuttaa kelkan hallintaa, Holopainen varoittaa.
Vasemmalle kääntyminen riskinä
Vasemmalle kaartuvat mutkat ovat moottorikelkkailijoille haastavia. Yleisiä riskejä ovat myös liian lähellä kelkkareittiä sijaitsevat esteet, kuten puut ja suuret kivet. Havainnot ovat toistuneet onnettomuustutkinnassa vuosien ajan.
– Vasemmalle kaartuvat mutkat ovat haastavimpia, sillä silloin moni työntää oikealla kädellä ohjaustankoa ja samalla vahingossa puristaa oikeassa kahvassa sijaitsevan kaasuvivun pohjaan. Vauhdin äkillinen kiihtyminen yleensä yllättää, eikä törmäystä esimerkiksi reitin sivussa kasvaviin puihin ehdi enää estää, Lapin tutkijalautakunnasta kuvailee onnettomuuden syntyä.