Mittavia uudistuksia sotilaslääkintähuoltoon

Pääesikunta esittää, että kumppanuuksia perusterveydenhuollossa lisätään ja vapautuvia tehtäviä kohdennetaan puolustusvoimien lääkintähuollon ydintehtäviin: kenttälääkintään, lääkintäkoulutukseen, palveluskelpoisuuden arviointiin ja palvelusturvallisuuteen, kenttälääkintää ja sotilasterveydenhuoltoa palvelevaan tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoimintaan sekä kansainväliseen toimintaan erityisesti kriisinhallintaoperaatioissa.

Varusmiehille esitetään ennakkotarkastusta 2-4 kuukautta ennen palveluksen aloittamista. Uudistuksen tavoitteena on vähentää palveluksen keskeyttämisiä terveydellisistä syistä ensimmäisten viikkojen aikana, jolloin keskeyttäneitä on vuosittain noin 1 500. Saapumistarkastus tehtäisiin enää noin 20 prosentille varusmiehistä. Järjestelmää esitetään kuitenkin testattavaksi vuonna 2004, jolloin se voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan 2006.

Erikoissairaanhoidosta noin 70 prosenttia esitetään hajautettavaksi alueellisille kumppaneille. Keskussotilassairaalan ja sen osana toimivan Sotilaslääketieteen laitoksen, Sotilasapteekin sekä Hämeen Rykmenttiin kuuluvien Lääkintäkoulun ja Aliupseerikoulun lääkintähuoltolinjan toiminta nykymuodossaan lopetetaan ja tilalle perustetaan Kenttälääkinnän ja Sotilaslääketieteen Keskus, KSK.

Keskuksen päätehtäviä ovat tutkimustoiminta ja lääkintäkoulutus. Näiden toimintojen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi se hoitaa 30 prosenttia varusmiesten erikoissairaanhoidon tarpeesta.

Kenttälääkinnän ja Sotilaslääketieteen Keskuksen sijaintipaikkakunnaksi esitetään pääkaupunkiseutua. Jatkaminen Keskussotilassairaalan nykyisissä tiloissa edellyttäisi noin 12 miljoonan euron peruskorjauksia. Tämä olisi kuitenkin toiminnallisesti paras vaihtoehto. Mikäli rahoitusta ei saada, Pääesikunta esittää toimintojen ainakin osittaista siirtämistä toiseen sairaalaan nk. sairaala sairaalassa -mallin mukaisesti, mikä olisi kokonaiskustannuksiltaan jonkin verran edullisempi vaihtoehto. Virkoja vapautuu ratkaisusta riippuen 100-140.

Uudistuksen yhteydessä Keskussotilassairaalan varuskuntaosasto siirretään Kaartin Jääkärirykmenttiin. Pohjois-Karjalan Prikaatissa ja Karjalan Lennostossa esitetään siirryttävän kumppanuusmalliin ensi vuoden alusta.

Sotilasapteekin juridinen status säilytetään ja apteekki liitetään sairaala-apteekkina osaksi KSK:ta. Sotilasapteekin lääketoimituksista ulkopuolisille luovutaan ja oma tuotanto lopetetaan. Henkilöstö vähenee noin kolmasosaan nykyisestä 22:sta.

Lääkintähuollon johtaminen jaetaan operatiiviseen johtamiseen ja järjestelyjen johtamiseen. Puolustusvoimien ylilääkäri johtaa kumpaakin toimintaa.

Puolustusvoimien lääkintähuollon tavoitteena on järjestää toimiva kenttälääkintä, turvata palveluskelpoisuus ja tukea taistelukykyä tehokkaasti kaikissa olosuhteissa verkottumalla Suomessa ja monikansallisissa ympäristöissä.

Puolustusvoimat tukeutuu poikkeusolojen doktriinin mukaan sodan aikana lääkintähuollossaan valtakunnan yleiseen terveydenhuoltoon ja erityisesti sen erikoislääkärijohtoiseen sairaalajärjestelmään, mutta vastaa itse ensiavusta ja ensihoidosta kenttäoloissa ja joukkojen muusta ensivaiheen terveydenhuollosta sekä potilaiden sairaankuljetuksesta evakuointisairaalaan.

(MTV3)