Putkiremontti tai jokin muu isompi korjaustoimenpide kerrostalossa on valitettavan usein kaoottinen kokemus varsinkin asukkaille. Remontti häiritsee monella tavoin asukkaiden arkea ja varsinkin asukkaisiin kohdistuvassa viestinnässä on paljon parannettavaa.
Muutosta on kuitenkin luvassa. Ympäristöministeriö on käynnistänyt selvityksen, jonka tavoitteena selvittää asuntojen perusparannusprosessin pahimmat pullonkaulat ja kehitystarpeet: Ihmisten ja kiinteistöjen elämänsyklit (IKE) -projekti, vaihe 1 - nykyisen korjausrakentamisprosessin arviointi
Korjausrakennusprosessin ja tekniikoiden kehittämistarvetta selvittää Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy. IKE-tutkimusryhmän tavoitteita valottaa ryhmän puheenjohtaja Risto Vahanen: "Kun katsotaan tilastoja rakennuskantamme ikääntymisestä, tilanne näyttää huolestuttavalta. Tällä vuosikymmenellä julkisivujen ja rakennusten ulkopintojen peruskorjaustarve tulee kaksinkertaistumaan siitä, mitä se oli 90-luvulla ja putkipuolella tilanne tulee olemaan vielä pahempi: putkisaneerausten tarve tulee noin nelinkertaistumaan tällä vuosikymmenellä ja siitäkin edelleen vielä kaksinkertaistumaan 2010-luvulla.
Lisäksi on suuri kysymys, kuinka asuntokanta saadaan palvelemaan ikääntyvää väestöä entistä paremmin ja pidempään, ettei ihmisten tarvitsisi muuttaa kotoaan vanhainkoteihin. Jos ei pian ryhdytä kehittämään keinoja sekä näiden prosessien että menetelmien kehittämiseen, emme välttämättä selviä näistä tulevista haasteista."
Merkittävin pullonkaula liittyy tiedottamiseen ja asukkaiden huomioon ottamiseen asuntojen korjaus- ja perusparannushankkeissa. Unohdetaan se, että niitä tehdään asukkaille, omistajille tai vuokralla asuville. Liikkeelle tulisi lähteä heidän tarpeistaan ja sitouttaa heidät mukaan peruskorjaus- ja parannusprosesseihin. Heille tätä työtä tehdään, joten heidän on myös päästävä vaikuttamaan siihen, että he saavat heitä parhaiten tyydyttävän lopputuloksen. Asukasviestinnän kehittämiskeinoja selvittää Suomen Asuntotietokeskus.
"Sitten löytyy näitä teknisiä asioita. Varsinkin putkipuolella haaste on se, löytyykö keinoja joilla putkien käyttöikää pystytään pidentämään ilman niiden vaihtamista. Sisäpuolisissa töissä taas joudutaan tekemään aika paljon purkutöitä ja siellä tekniikat eivät ole kehittyneet. Niiden jäljiltä huoneistot ovat täynnä pälyä ja moskaa. Jälkisiivoukset ovat varsin suuria."
Asukkaiden kokemuksiahan selvitetään erilaisissa hankkeissa - niissä jotka on suunnitteilla, käynnissä ja valmistuneet. Yksi esimerkki on Taideteollisen korkeakoulun Future Home Institute. Mitä seuraa sitten, kun tämä ensimmäinen tutkimusvaihe on ohi? Mihin jatkotutkimuksiin ja toimenpiteisiin on tarkoitus ryhtyä?
"Kun nämä pahimmat kipupisteet ovat selvinneet, tarkoitus on käynnistää noin pari vuotta kestäviä hankkeita, joissa kehitetään ihan käytännön työkaluja niiden hallitsemiseksi erilaisten suunnittelutoimistojen, urakoitsijoiden, materiaalivalmistajien, kiinteistönomistajien ja vastaavien toimijoiden kanssa.
Kaikki tähän toimintapiiriin kuuluvat tahot pyritään sitouttamaan mukaan tarkoituksena löytää prosesseihin ja tiedottamiseen soveltuvia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla asukkaat saadaan todella kokemaan peruskorjaaminen heitä hyödyttäväksi toiminnaksi, johon he pääsevät vaikuttamaan."
Yksi ensimmäisiä eteen tulevia tapauksia ovat märkätilojen kunnostukset. Kuntoarvio 70 asuntoa käsittävässä yhtiössä tehtiin yhden työpäivän aikana ja tuli maksamaan 40 euroa asuntoa kohden. Asukkaille jaettiin hyvissä ajoin ohjeet siitä, kuinka tarkastukseen pitää varautua - aamulla ei saa käydä suihkussa, kylpyhuoneesta on poistettava turha tavara (pesukonetta ja vastaavia raskaita tavaroita ei tarvinnut lähteä siirtämään,) kotieläimistä piti ilmoittaa ja ulko-ovet jättää tällä kertaa ilman varmuuslukitusta.
Kuntotarkastus suoritetaan tutkimalla kylpyhuone pintakosteusmittarilla ja tarkastamalla silmämääräisesti arimmat alueet: suihkun ympäristö, lattiakaivo, kaikki läpiviennit ja kynnykset. Ilmastoinnin toimivuus ja muovimattojen saumat tarkastetaan ja laatoitukset koputellaan mahdollisten irtolaattojen löytämiseksi.
Kuntoarvio on eri asia kuin kuntotarkastus: tarkastuksessa rakenteita puretaan ja kurkistetaan niiden sisälle. Kuntoarvion tuloksena syntyy raportti, joka sisältää havaintojen lisäksi ehdotuksia korjauksista, tarvittaessa valokuvia havainnoista ja suuntaa-antavan arvion korjauskustannuksista. Tämä helpottaa huomattavasti isännöitsijän päätöksentekoa.