Kaksi Itämeren pohjassa olevaa tietoliikennekaapelia on vaurioitunut. Miten tämä käytännössä vaikuttaa Suomeen?
Itämerellä on havaittu lyhyen ajan sisällä kaksi tietoliikennekaapelien vauriota: Suomen ja Saksan sekä Ruotsin ja Liettuan välisissä kaapeleissa.
– Konkreettinen haitta katkeamisesta on ollut aika pieni. Normaali kuluttaja ei ole huomannut yhtään mitään. Se on laskenut Suomen internet-kapasiteettia eli meillä on vähemmän verkkokaistaa käytössä, kommentoi tietoturvayhtiö Withsecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen Huomenta Suomessa.
Hyppösen mukaan ongelmia syntyisi, jos kaapeleita menisi useampi yhtä aikaa poikki. Silloin kuorma olemassa oleviin verkkoihin kasvaisi liian suureksi.
Lue myös: Asiantuntija huolestui kaapelivaurioiden mahdollisesta taustasta: "Myrskyn merkit"
Ankkuri todennäköisin katkomisväline
Moni asiantuntija uskoo, että merikaapelit katkesivat sabotaasin seurauksena. Vaurioitumisen syystä ei vielä ole vahvistettua tietoa, mutta kaapeleiden uskotaan katkenneen ulkoisen voiman, kuten ankkuroinnin tai pohjatroolauksen, seurauksena.
Hyppönen kertoo, että kaapeleita voidaan tahallisesti katkaista muutamalla eri tavalla, joista ankkuri on se kaikkein todennäköisin. Merikaapeleita voidaan myös räjäyttää poikki tai lähettää sukeltajat katkomaan kaapeleita.
Joskus merikaapeli voi aidosti katketa vahingossa, kuten 15 vuotta sitten, kun Viking Line -laivan hätäankkurointi katkaisi merikaapelin.
– Nyt en tosin usko, että kysymys olisi vahingosta. Laivojen liikkeistä tiedetään, mikä laiva on ollut milläkin alueella. Kun katkeamisaikakin tiedetään sekunnin tarkkuudella, uskoisin, että lopulta selviää, mikä laiva tapahtuma-aikaan alueella on ollut, Hyppönen sanoo.
1:45
Lue myös: Merenkulun huippuasiantuntijalta kova arvio Itämeren kaapelivaurioista: "Ei sattumaa"
Myös Ruotsin ja Liettuan välinen merikaapeli on poikki – asiantuntija: "Nyt on jo liian paljon sattumia"
Näin varaudut
Kriisitilanteessa, jos runkokaapeleiden kanssa on vakavampia ongelmia, Suomella on toki muitakin tapoja kommunikoida, joista tärkeimpänä on satelliittiliikenne.
Suomalaisyritykset ja tavalliset kotitaloudetkin voivat Hyppösen mukaan varautua kaapeleiden katkeamiseen ja nettiliikenteen häiriköintiin hankkimalla satelliittiantennin sekä virtageneraattorin.
– Jos on huolissaan siitä, ettei netti toimi, nettiliikennettä voidaan häiritä tai kaapeleita katkoa, niin kuluttajayhteyksiä, kuten vaikka Starlinkin, saa muutamalla satasella. Se on halpa vakuutus, jolla käyttäjä pysyy verkossa, Hyppönen sanoo.
Suomi on osittain meren ympäröimä, joten olemme hyvin riippuvaisia merenpohjassa menevistä kaapeleista.
– Se tekee meistä haavoittuvia. Jos oletetaan, että Venäjä haluaa häiritä Suomea tai Nato-maita, tällainen merikaapeleiden katkominen on helppo häirinnän menetelmä, Hyppönen kertoo.
Hän vertaa merikaapeleiden katkomista kyberhyökkäyksiin, joista Venäjä voi helposti sanoa, ettei se liity asiaan millään lailla. Nämä menetelmät ovat Venäjän näkökulmasta parempia kuin perinteiset reaalimaailman vaikutusmenetelmät, joista nähdään heti suoraan, kuka sabotaasin takana on.
– Venäjä on yksi aktiivisimpia maita kyberhyökkäysten käyttämisessä, mutta osaamiseltaan he eivät ole maailman ykköstasoa. Uhkakuva ennen Ukrainan sotaa oli, että taso olisi ollut vielä kovempi, Hyppönen summaa.