Miten Aleksis Kiven isosetä liittyy valkolakkiin?

Vuosina 1820–1822 Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä toiminut "Nurmijärven rosvoiksi" kutsutun rikollisjoukon väitettiin syyllistyneen pahimmista pahimpaan, kirkon rosvoukseen. Saaliikseen rosvot saivat muun muassa mustaa kirkkosamettia, jonka he aikoivat myydä ylioppilaslakkien tekijöille raaka-aineeksi. Myös Aleksis Kiven isoisän veli Matti Stenvall kuului Nurmijärven rosvoihin.

Onko värillä väliä?

Hetkinen – siis mustaa samettia? Ylioppilaslakkihan on valkoinen!

Eipä siihen aikaan ollutkaan. 1800-luvulla ylioppilastutkintoa ei suoritettu lukion loppukokeena, vaan se oli yliopiston pääsykoe. Ylioppilaiden eli yliopistoon hyväksyttyjen opiskelijoiden pakolliseen univormuun kuuluivat tummansininen takki ja valkoiset housut, valkoinen liivi ja valkoiset sukat sekä tummansininen lakki, johon kiinnitettiin Helsingin Aleksanterin Yliopiston lyyra yliopistoon hyväksymisen merkiksi. Yritteliäälle saattoi hyvinkin pälkähtää päähän koettaa kaupitella hattumateriaaliksi mitä tahansa tummaa samettia.

(yllä kuvissa vasemmalla ylioppilaan univormu miekkoineen vuodelta 1856 ja oikealla naisten ylioppilaslakki runsaalla valkoisella päälikankaalla)

Pukupakko päättyi vasta vuonna 1860, jolloin keisari antoi ylioppilaille luvan käyttää siviilivaatteita. Virallisesta puvusta jäi jäljelle vain edellä mainittu lakki yliopistoon hyväksymisen tunnuksena.

Ylioppilaslakkia käyttivät vuoteen 1917 ainoastaan yliopiston opiskelijat, sittemmin se vakiintui lukion päättötutkinnon symboliksi.

Aina 1950-luvulle saakka ylioppilaslakkia pidettiin tosiaan päässä koko kesä. Kukapa ei olisi nähnyt Suomi-filmien valkolakkisia ylioppilaita heinäpellolla tai kylänraitilla promedeeraamassa.

Valkolakkien maihinnousu

Ruotsin Uppsalassa opiskelevat nuoret ottivat vuonna 1845 tunnuksekseen valkoisen lakin käytettäväksi pohjoismaisissa ylioppilastapaamisissa. Valkoinen ylioppilaslakki oli syntynyt! Neljä vuonna 1865 valmistunutta suomalaisylioppilasta teetti tästä innostuneina itselleen samanmalliset valkolakit. Vappuna näitä lakkeja nähtiinkin jo yli 50 ylioppilaalla, ja vuotta myöhemmin jo kaksinkertainen määrä.

Vuonna 1890 suunniteltiin ylioppilaslakin rinnakkaismalliksi naistenmalli, jossa oli leveä musta reunus, ei lippaa ja erityisen runsaasti valkoista päällyskangasta. Ilmeisesti malli kirjaimellisesti hatutti käyttäjiä, sillä heti kun naisopiskelijat saivat luvan kirjoittautua ylioppilaskuntaan vuonna 1897, he alkoivat käyttää samanlaista ylioppilaslakkia kuin miehetkin.

Lopullisesti suomalainen valkoinen ylioppilaslakki hyväksyttiin vuonna 1875. Isänmaallisessa hengessä vuorin väriksi valittiin sininen. Vanhasta ylioppilaslakista jäi jäljelle vain lyyrakokardi, joka on sekin kokenut monenlaisia mullistuksia.

Kuusikymmentäluvulla ylioppilaslakista tuli joksikin aikaa porvarillisen hapatuksen symboli, ja moni ylioppilas kapinoi sitä vastaan esimerkiksi jättämällä lakin kokonaan ostamatta.

Koolla lujasti kantaa

1800-luvun loppupuolella lyyrasta tuli suomi–ruotsi-kielikysymyksen symboli, jonka koolla otettiin kantaa kielipoliittiseen taisteluun. Mitä pienempi lyyra, sitä kiihkeämmin suomenkielinen ja ruotsin kielen käyttöä vastustava ylioppilas. Lyyrasta tuli siis eräänlainen kantaaottavien t-paitatekstien esiäiti. Ruotsinkielisten lyyra on vielä nykyisinkin muita suurempi.

1900-luvun alussa yleistyivät myös ylioppilaiden äitien käyttämät rintakorulyyrat. Vihje: jos olet hankkimassa lyyraa uuden ylioppilaan äidille, yksi pitkävartinen ruusu sen mukana tekee todella hyvän vaikutuksen.

Ei mikä tahansa killutin

Vaikka ylioppilastutkinto on arkipäiväistynyt, Suomen kaikkien uusien ylioppilaiden lakeissa kiiltelevä lyyra on vielä nykyisin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tunnus, itsensä Apollon lyyra muistona lakin kytköksistä yliopisto-opiskeluun. Tämä tieto voi ehkä rohkaista yliopiston pääsykokeissa ahertavaa uutta ylioppilasta!

Muualla kuin Helsingissä opiskelevat voivat halutessaan vaihtaa lakkiinsa oman yliopistonsa kokardin opiskelua aloittaessaan. IB-tutkintoa suorittavat ylioppilaat käyttävät lakissaan yleensä omaa, tutkinnon tunnuskirjaimet sisältävää kokardiaan. Myös Kuopion ylioppilaskunnalla on oma kokardi.

Heimoerot esiin?

Myös vuorin väriin voi vaikuttaa. Värivalinnalla ilmaistiin ennen kotipaikkaa, mutta nykyisin vuori on lähes kaikilla sini-valkoinen. Tosin Satakunnassa käytetään nykyäänkin paljon maakunnallista sini-keltaista, ja ruotsinkielisten ylioppilaiden lakin vuori on yleensä sini- tai puna-keltainen. Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa ylioppilaslakin vuorissa käytetään Ranskan trikolorin värejä.

Yllä olevat vuorit järjestyksessä vasemmalta oikealle: eteläpohjalainen, eteläsuomalainen, hämäläinen ja karjalainen.

Yllä olevat vuorit järjestyksessä vasemmalta oikealle: keski- ja pohjoispohjalainen, keskisuomalainen, kynemlaaksolainen, nylands-nation.

Yllä olevat vuorit järjestyksessä vasemmalta oikealle: satakuntalainen, savolainen, sisäsuomalainen, suomenruotsalainen.

Yllä olevat vuorit järjestyksessä vasemmalta oikealle: varsinaissuomalainen, vasa nation, wiipurilainen, åbo-akademi.

Muun maailman ylioppilaslakeista Yhdysvalloissa käytettävä nelikulmainen tupsulla varustettu lakki lienee jopa tunnetumpi kuin muissa Pohjoismaissa käytettävät päähineet. Eri oppilaitosten opiskelijakunnalla on nykyään käytössä niin sanottuja ammattilakkeja.

Teksti: Hanna Myllys

Lähteet: Fredrikson: Ylioppilaslakin historiaa; Wikipedia

Kuvat: Fredrikson, Lehtikuva