Kumppanin kuoltua lesken koko maailma mullistuu. Lisäksi avio- tai avoliitosta leskeytyneitä kohdellaan eri tavalla, esimerkiksi Kela maksaa perhe-eläkettä vain avioleskelle.
Kuolema muuttaa monella tavalla lesken ja perheen elämää sekä toimeentuloa. Lukuisien käytännön asioiden lisäksi moni leski joutuu ensimmäistä kertaa elämässään ottamaan vastuun perheen raha-asioista. Lisäksi eri etuuksien viidakossa tarvitaan tarkkuutta ja malttia ottaa asioista selvää.
Meillä jokaisella on perustuslakiin pohjautuva oikeus saada muun muassa taloudellista, sosiaalista ja sivistyksellistä tukea, mutta niitä on osattava hakea. Moni leski voi yllättyä havaitessaan, että Kansaneläkelaitoksen ja ansioeläkelakien mukaista leskeneläkettä maksetaan vain avioliitosta leskeytyneille.
Jottei asia olisi aivan näin yksinkertainen, eläkkeessäkin on reunaehtoja: esimerkiksi lapsettoman lesken on oltava vähintään 50-vuotias saadakseen leskeneläkettä. Kansaneläkkeeseen pohjautuvaa perhe-eläkettä puolestaan maksetaan alle 65-vuotiaille, jotka ovat solmineet avioliiton ennen 65. ikävuotta.
”Exän” elatusapu voi jatkua leskeneläkkeenä. Leski voi saada leskeneläkkeenä osan entisen puolisonsa ansioeläkkeestä, jos edesmennyt puoliso oli velvoitettu maksamaan hänelle elatusapua.
Avoleski ei Kelasta leskeneläkkeitä saa, vaikka yhteinen elämä ei olisi millään tavalla eronnut avioliitosta. Onneksi Kela sentään maksaa lapseneläkettä myös avoliitossa syntyneille edesmenneen vanhemman lapsille. He saavat rahaa myös työeläkkeen kautta.
Lapseneläkettä saavat myös ottolapset ja lapset, jotka kävivät edesmenneen kanssa samalla jääkaapilla eli asuivat samassa taloudessa ja joiden elatuksesta edesmennyt vastasi. Eläkettä maksetaan alle 18-vuotiaille lapsille. 18–20-vuotiaat, päätoimisesti koulua käyvät tai opiskelevat lapset voivat anoa Kelalta koululaiseläkettä, joka vastaa suuruudeltaan lapseneläkkeen perusosaa.
