Mitä tapahtuu raha-asioille kumppanin kuollessa?

Kuolema muuttaa monella tavalla lesken ja perheen elämää sekä toimeentuloa. Lukuisien käytännön asioiden lisäksi moni leski joutuu ensimmäistä kertaa elämässään ottamaan vastuun perheen raha-asioista. Lisäksi eri etuuksien viidakossa tarvitaan tarkkuutta ja malttia ottaa asioista selvää.

Meillä jokaisella on perustuslakiin pohjautuva oikeus saada muun muassa taloudellista, sosiaalista ja sivistyksellistä tukea, mutta niitä on osattava hakea. Moni leski voi yllättyä havaitessaan, että Kansaneläkelaitoksen ja ansioeläkelakien mukaista leskeneläkettä maksetaan vain avioliitosta leskeytyneille.

Jottei asia olisi aivan näin yksinkertainen, eläkkeessäkin on reunaehtoja: esimerkiksi lapsettoman lesken on oltava vähintään 50-vuotias saadakseen leskeneläkettä. Kansaneläkkeeseen pohjautuvaa perhe-eläkettä puolestaan maksetaan alle 65-vuotiaille, jotka ovat solmineet avioliiton ennen 65. ikävuotta.

”Exän” elatusapu voi jatkua leskeneläkkeenä. Leski voi saada leskeneläkkeenä osan entisen puolisonsa ansioeläkkeestä, jos edesmennyt puoliso oli velvoitettu maksamaan hänelle elatusapua.

Avoleski ei Kelasta leskeneläkkeitä saa, vaikka yhteinen elämä ei olisi millään tavalla eronnut avioliitosta. Onneksi Kela sentään maksaa lapseneläkettä myös avoliitossa syntyneille edesmenneen vanhemman lapsille. He saavat rahaa myös työeläkkeen kautta.

Lapseneläkettä saavat myös ottolapset ja lapset, jotka kävivät edesmenneen kanssa samalla jääkaapilla eli asuivat samassa taloudessa ja joiden elatuksesta edesmennyt vastasi. Eläkettä maksetaan alle 18-vuotiaille lapsille. 18–20-vuotiaat, päätoimisesti koulua käyvät tai opiskelevat lapset voivat anoa Kelalta koululaiseläkettä, joka vastaa suuruudeltaan lapseneläkkeen perusosaa.

Työeläkkeeseen perustuvaa perhe-eläkettä saavat aviolesket tai rekisteröityneestä suhteesta leskeytyneet. Laskennallisena lähtökohtana on eläke, jota edesmennyt puoliso jo sai tai oli kerännyt kuolinpäiväänsä mennessä. Ansioeläketurvasta leskelle maksetaan eläkettä hänen iästään riippumatta, ja sitä voi saada myös itse eläkkeellä oleva leski.

Kela on paljon vartija

Tästä vuodesta alkaen lesken tulot ja omaisuus ei enää vaikuta alkueläkkeen määrään, joka myönnetään nyt kaikille samansuuruisena. Muutoksen ulkopuolelle putoavat kaikki ne, jotka ovat saaneet alkueläkkeen ennen vuotta 2008. Omaisuus ei enää myöskään vaikuta jatkoeläkkeen täydennysmäärään.

Hyvä uutinen on sekin, että lesken- ja lapseneläkkeet tarkistetaan vuosittain ilman hakemusta. Esimerkiksi tämän vuoden alussa yleisen perhe-eläkkeen määrä ja tulorajat nousivat 2,5 prosenttia. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Kelan järjestelmässä maksupäivä määräytyy saajan sukunimen alkukirjaimen mukaan.

On syytä muistaa, että Kela valvoo maksamiaan etuuksia. Jos lesken elämässä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat etuuden oikeuteen, määrään tai maksamiseen, tuki lakkaa ja pahimmassa tapauksessa Kela perii takaisin maksamiaan rahoja.

Leski voi hakea perhe-eläkettä samalla kertaa sekä Kelasta että eläkelaitoksista, jotka keräävät ja maksavat ansioeläkkeitä. Kenellekään ei liene yllätys, että perhe-eläke on verotettavaa tuloa.

Leski voi hakea myös yksinhuoltajalisää Kelan lapsilisään. Taloudellisesti tiukoilla oleva leski voi lisäksi anoa kotikuntansa sosiaalitoimesta esimerkiksi toimeentulotukea.

Lapset ensin

Moniko muuten tiesi, että perintökaarilain mukaan leski sijoittuu perimysjärjestyksessä vainajan lasten jälkeen? Leskellä on käyttö- ja hallintaoikeus yhteiseen asuntoon ja asuntoirtaimistoon, mutta hän ei saa omin päin myydä tai luovuttaa edesmenneen puolisonsa omaisuutta.

Avoleski ei peri puolisoaan, vaikka lapsia ei olisikaan. Hänen turvanaan on vain ajoissa laadittu testamentti. Lisäksi avoleski joutuu maksamaan veroa kuten kuka tahansa täysin perheen tai suvun ulkopuolinen jäsen.

Alaikäisten lasten omaisuutta valvoo maistraatti, jonka luvan leski tarvitsee tärkeimpiin lapsen omaisuutta koskeviin tapahtumiin. Esimerkiksi muuttoon leski tarvitsee maksullisen luvan maistraatilta ja lapsen hankintoihin käytetystä perhe-eläkkeestä voi joutua esittämään kuitit. Käytännöt vaihtelevat eri maistraateissa, mutta tutkimusten mukaan lesket ovat joutuneet usein perustelemaan lasten omaisuuden ja eläkkeen käyttöä.

Lisätietoja: Kela ja Työeläke.fi

Teksti: Pirjo-Margit Lehtinen

Kuvat: Futureimagebank