Mainos

Ministerit Tiilikainen ja Mykkänen toivovat eduskuntavaaleista ilmastovaaleja: "Ilmastonmuutos on pitkäaikainen haaste, joka koskettaa meitä kaikkia"

Ministerit Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.) ovat julkaisseet yhteisen kannanoton ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Yhteiskunnallista keskustelua toivovien ministerien mielestä ilmastonmuutoksen pitää olla yksi tulevan kevään eduskuntavaalien pääteemoista.

Ilmastomuutos koettelee myös Suomea. Katso video:

10:00

Suomen tavoitteena on, että EU:n ilmastopolitiikan lähtökohtana on nollapäästöjen tavoittelu vuonna 2050. Mykkänen ja Tiilikainen korostavat, että ilmaston lämpenemisen pitäminen Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisessa alle kahdessa asteessa edellyttää tehokkaampia ilmastotoimia.

Yksi keino voisi ministerien mielestä olla huutokaupattavien päästöoikeuksien nopea vähentäminen. Se saattaisi nostaa päästöoikeuden hinnan niin korkeaksi, että investoinnit alkaisivat ohjautua vahvemmin puhtaaseen teknologiaan.

Suomen energiaverotus uusiksi

Ministerit Mykkänen ja Tiilikainen ehdottavat, että Suomessa hallitus käynnistäisi selvityksen energiaverotuksen muuttamisesta. Heidän mielestään fossiilisille polttoaineille tulisi luoda selkeä pitkän aikavälin korotustrendi.

– Toivomme kaikilta puolueilta selkeitä ja konkreettisia tiekarttoja, joissa määritellään 2020- ja 2030-luvun välietapit ja jotka johdattavat Suomea uskottavasti kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä.

Lue ministerien kannanotto kokonaisuudessaan alta!

Ilmastovaalit, tervetuloa!

Ilmastonmuutos on pitkäaikainen ja mittava haaste, joka koskettaa meitä kaikkia. On tärkeää käydä avointa, osallistavaa ja faktoihin perustuvaa yhteiskunnallista keskustelua sen hillitsemiseen tarvittavista toimista.

Pelkällä puheella hiilidioksidipäästöt eivät kuitenkaan vähene. Nykyinen hallitus on tehnyt ilmastolle tärkeitä päätöksiä. Vuoteen 2030 mennessä puolitamme fossiilisen öljyn käytön ja kasvatamme uusiutuvan energian osuuden yli puoleen käytetystä energiasta.

Valmistelemme parhaillaan lakeja, joilla kivihiilen energiakäyttö kielletään ja uusiutuvista raaka-aineista valmistetun polttoaineen osuus myydyistä liikennepolttonesteistä nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Fossiilisten polttoaineiden verotasoa on tämän hallituksen budjettipäätöksin nostettu jo 250 miljoonaa euroa. Myös turpeen veroa nostetaan ensi vuonna.

Toimimme Euroopan unionissa johdonmukaisesti kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta. Suomi ajaa tiukkoja hiilidioksidipäästörajoja uusille henkilö- ja pakettiautoille sekä raskaalle liikenteelle.

Euroopan komission on määrä antaa esityksensä unionin pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta loppusyksystä. Yhdessä muiden edistyksellisen ilmastopolitiikan jäsenmaiden kanssa olemme vaatineet, että komission esityksen lähtökohtana on oltava nollapäästöjen tavoittelu vuonna 2050.

Ilmaston lämpenemisen pitäminen Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisessa alle 2 asteessa edellyttää tehokkaampia ilmastotoimia. Sen osoittaa varmasti myös maanantaina julkaistava IPCC:n raportti.

Unionin ilmastotavoitteiden uudelleentarkastelu voi tulla ajankohtaiseksi Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019 ja tähän haasteeseen on oltava valmis tarttumaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa vuosittain huutokaupattavien päästöoikeuksien suunniteltua nopeampaa vähentämistä ja nopeampaa muutosta myös muille sektoreille kuten liikenteeseen, maatalouteen, jätehuoltoon ja rakentamiseen.

Vuonna 2021 voimaan astuvan EU:n päästökauppadirektiivin uudistukset, kuten markkinoilta vuosittain vähennettävien päästöoikeuksien osuuden kasvu, ovat nostaneet päästöoikeuden hinnan viimeisen vuoden aikana noin viidestä eurosta yli kahteenkymmeneen euroon.

Huutokaupattavien päästöoikeuksien nopeampi vähentäminen saattaisi nostaa päästöoikeuden vihdoin yli kolmenkymmenen, mitä pidetään tasona, jolla hinta alkaa ohjaamaan investointeja vahvasti puhtaaseen teknologiaan.

Olemme myös esittäneet päästökaupan laajentamista kiinteistökohtaiseen lämmitykseen ja jäähdytykseen.

Entä mitä voimme tehdä omin toimin Suomessa?

Yksi tehokas keino olisi energiaverotuksen kokonaisuudistus. Sen osana tulisi pohtia teollisuuden energiaveronpalautuksista luopumista erityisesti fossiilisten polttoaineiden osalta niin, että sähkön verotusta alennettaisiin vastaavasti.

Tämä parantaisi verotuksen ilmasto-ohjaavuutta, sillä liki 80 prosenttia sähköstä tuotetaan hiilidioksineutraalisti, kun taas lämmön tuotannon ja teollisuuden polttoaineiden käytön päästöjen pienentämisessä on runsaasti tekemistä.

Energiaverotuksen ja EU:n päästökaupan yhteisvaikutuksia olisi syytä pohtia perusteellisemmin. Ehdotammekin, että hallitus käynnistäisi selvityksen energiaverotuksen kokonaisuudesta 2020-luvulla.

Kertaluontoisten korotusten sijaan liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotukseen tulisi luoda selkeä pitkän aikavälin korotustrendi. Se antaisi vahvan signaalin siitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee kalliimmaksi vuosi vuodelta.

Mahdollisten veromuutosten yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ilmastovaikutukset on selvitettävä perusteellisesti ja ripeästi. Selvitys antaisi hyviä eväitä seuraaviin hallitusneuvotteluihin.

Ilmastonmuutoksen pitää olla yksi tulevan kevään eduskuntavaalien pääteemoista. Toivomme kaikilta puolueilta selkeitä ja konkreettisia tiekarttoja, joissa määritellään 2020- ja 2030-luvun välietapit ja jotka johdattavat Suomea uskottavasti kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä.

Kimmo Tiilikainen, Asunto-, energia- ja ympäristöministeri

Kai Mykkänen, Sisäministeri

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.