Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on huolissaan kehityksestä, jossa kunnat ovat päätyneet karsimaan päihdetyön rahoituksesta. Päihderiippuvuus yleinen syy perheväkivallan ja esimerkiksi perhesurmien taustalla.
Viime vuosina A-Klinikkasäätiöiden palveluita on vähennetty ja päihdepalveluiden kilpailutuksessa ei aina ole onnistuttu valitsemaan vaikuttavuudeltaan parhaita hoitomuotoja.
Kehitys juontaa juurensa 1990-luvulle, jolloin terveydenhuollon korvamerkinnät valtion budjetista poistettiin ja kunnat saivat itse oikeuden päättää rahankäytöstään. Nykyjärjestelmä on hajauttanut esimerkiksi päihdetyön monelle eri toimijalle ja rahan käytön valvonnasta on tullut vaikeaa.
– Kunnilla on ikävä tapa leikata juuri päihdetyön tapaisista kohteista, mikä on lyhytnäköistä. Mitä ohuemmiksi palvelut käyvät, sitä suuremmiksi kustannukset kasvavat tulevaisuudessa, Guzenina-Richardson sanoo.
Lain mukaan kuntien on järjestettävä päihdepalvelut siinä laajuudessa kuin tarvetta on, mutta arvio tarpeesta ei aina kulje käsi kädessä todellisuuden kanssa.
Esimerkiksi nuorten päihteidenkäyttäjien kohdalla paljon hyvää osaamista löytyisi ministerin mukaan järjestökentältä, mutta aina sitä ei osata hyödyntää kilpailutustilanteessa.
Uudistukset antavat toivoa
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä terveydenhuollossa siirrytään viiden ERVA- eli erityisvastuualueen malliin, jolloin muun muassa päihdeäitien hoidon pitäisi Guzenina-Richardsonin mukaan parantua.