Ministerin nootti kunnille: Rahojen leikkaus päihdetyöstä on lyhytnäköistä

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson ja muita ministereitä eduskunnan täysistunnossa 29. kesäkuuta 2011.
Peruspalveluministeri uskoo, että tulevaisuudessa päihderahojen käyttöä saadaan valvottua tarkemmin.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on huolissaan kehityksestä, jossa kunnat ovat päätyneet karsimaan päihdetyön rahoituksesta. Päihderiippuvuus yleinen syy perheväkivallan ja esimerkiksi perhesurmien taustalla.

    Viime vuosina A-Klinikkasäätiöiden palveluita on vähennetty ja päihdepalveluiden kilpailutuksessa ei aina ole onnistuttu valitsemaan vaikuttavuudeltaan parhaita hoitomuotoja.

    Kehitys juontaa juurensa 1990-luvulle, jolloin terveydenhuollon korvamerkinnät valtion budjetista poistettiin ja kunnat saivat itse oikeuden päättää rahankäytöstään. Nykyjärjestelmä on hajauttanut esimerkiksi päihdetyön monelle eri toimijalle ja rahan käytön valvonnasta on tullut vaikeaa.

    – Kunnilla on ikävä tapa leikata juuri päihdetyön tapaisista kohteista, mikä on lyhytnäköistä. Mitä ohuemmiksi palvelut käyvät, sitä suuremmiksi kustannukset kasvavat tulevaisuudessa, Guzenina-Richardson sanoo.

    Lain mukaan kuntien on järjestettävä päihdepalvelut siinä laajuudessa kuin tarvetta on, mutta arvio tarpeesta ei aina kulje käsi kädessä todellisuuden kanssa.

    Esimerkiksi nuorten päihteidenkäyttäjien kohdalla paljon hyvää osaamista löytyisi ministerin mukaan järjestökentältä, mutta aina sitä ei osata hyödyntää kilpailutustilanteessa.

    Uudistukset antavat toivoa

    Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä terveydenhuollossa siirrytään viiden ERVA- eli erityisvastuualueen malliin, jolloin muun muassa päihdeäitien hoidon pitäisi Guzenina-Richardsonin mukaan parantua.

    Ministeri uskoo myös, että kuntien rahojen käyttöä saadaan seuratuksi paremmin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jälkeen.

    Tällä hallituskaudella sosiaali- ja terveysministeriö jakaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistettua kansallista kehittämisrahaa eli niin kutsuttua Kaste-rahaa kunnille vuosittain 17,5 miljoonaa euroa. Osa tästä rahasta menee päihdetyön kehittämiseen.

    Kaste-rahaa saavat hankkeet valikoidaan tarkasti, eivätkä ne saa jäädä pelkiksi hankkeiksi, vaan niiden on myös toteuduttava. Rahan käyttöä valvotaan, eli ainakin näiden rahojen pitäisi kohdistua sinne, minne ne on tarkoitettu.

    Guzenina-Richardsonin mielestä on syytä myös miettiä, onko päihdetyössä vallalla huonoja käytäntöjä, joita pitäisi parantaa. Esimerkiksi mielenterveyspalveluiden ja päihdetyön tulisi olla jouhevammin yhteydessä toisiinsa, ja tiedon olisi liikuttava sujuvasti perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden välillä.

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •