Alkoholistin taudinkuvaan kuuluu oman ongelman kieltäminen. Jos läheisellään huomaa ongelman, pitää siihen kuitenkin A-Klinikkasäätiön tiedottajan Auli Saukkosen mukaan puuttua.
– Asian voi ottaa puheeksi rauhallisesti, asiallisesti ja kiihkottomasti. Voi kertoa olevansa huolissaan sen sijaan, että syyllistäisi toista. On tärkeää puhua asiasta ääneen ja havahduttaa ihminen, koska monet ajattelevat, ettei ongelmaa kukaan huomaa tai että sitä ei ole, Saukkonen sanoo.
Jos alkoholisti itse ei tunnista ongelmaansa, ei siitä välttämättä kannata jankuttaa, mutta asian voi nostaa uudelleen esiin myöhemmin.
Apua alkoholismiin voi hakea itselleen tai läheiselleen esimerkiksi A-Klinikoilta, joita löytyy ympäri Suomea. Saukkonen toivoo, että kynnys avun hakemiseen madaltuisi.
– Monilla on vääriä ennakkoluuloja A-Klinikoista. Ei täällä käy vain rappioalkoholisteja, vaan ihan tavallisia ihmisiä, Saukkonen sanoo.
Usein alkoholismiin liittyy masennus – alkoholismi joko johtaa masennukseen tai on seurausta siitä. Siksi juomiskierteen katkaisun lisäksi apua kannattaa hakea myös masennukseen.
Apua alkoholismiin saat:
A-Klinikoilta: A-klinikkasäätiön toiminta tähtää päihde- ja riippuvuusongelmaisten ja heidän läheistensä aseman parantamiseen. Se tarjoaa luottamuksellisia hoitopalveluita päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville.
Ehyt Ry:stä: Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin.
Nuorisoasemilta tai päihdepysäkeiltä: Esimerkiksi Helsingin nuorisoasema palvelee ensisijaisesti 13-23-vuotiaita kaupunkilaisia, jotka ovat huolissaan omasta tai läheistensä päihdekäytöstä. Tarjolla on yksilö-, pari- ja perheterapiaa, kriisiterapiaa, erilaisia ryhmiä ja kursseja.
AA-ryhmistä: Suomen AA:lla on viikottain yli 1200 suomenkielistä AA-kokousta noin 700:ssa eri AA-ryhmässä. Niihin ovat tervetulleita kaikki alkoholistit ja myös ne, jotka epäilevät olevansa alkoholisteja. Kokouksissa ei koskaan kerrota koko nimeä.
Terveyskeskuksista tai työterveyshuollosta: Alkoholismista voi kertoa omalle lääkärille, ja joissakin terveyskeskuksissa työskentelee myös erityisiä päihdetyöntekijöitä.
Vertaistukea läheisille on tarjolla esimerkiksi Al-Anon-vertaisryhmissä ympäri maata. Ryhmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, vaan mukaan voi mennä, kun siltä tuntuu. Lisätietoja ryhmästä saa auttavasta puhelimesta.
Apua masennukseen saat:
Suomen mielenterveysseuran kriisikeskuksista, kriisipuhelimesta tai tukinet- verkkopalvelusta: SOS-kriisikeskus tarjoaa nopeaa kriisiapua ja varhaiskuntoutumista.
Periaatteena on matalan kynnyksen apu selviytymisen tukena. Kriisityön muotoja ovat neuvonta ja ohjaus, kriiseistä tiedottaminen, psykososiaalinen tuki, ryhmätoiminta sekä itsemurhien ehkäisy.
Terveyskeskuksista: Joissakin terveyskeskuksissa työskentelee depressiohoitajia, joilla on asiantuntemusta masennuksen hoidosta.
Depressiokoulusta: Depressiokouluja järjestetään terveysasemilla ja työterveyshuollossa. Niissä 8–10 potilasta kokoontuu noin kymmenen kertaa ryhmätapaamiseen esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan johdolla.
Tapaamisissa keskustellaan ja käsitellään kotitehtäviä. Apuna on oppikirja, jonka kaikki kurssilaiset saavat omaksi. Koulussa opitaan, kuinka ajatusten, tunteiden ja toiminnan kytkeytyminen toisiinsa vaikuttaa mielentilaan.
Nuorille Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä, Nyyti ry:stä tai Nuorten kriisipisteestä: Nyyti ry järjestää yhteisöllisiä hengailuiltoja, elämäntaitokursseja ja pitää yllä nettiryhmiä.
Nuorten Kriisipiste palvelee 12–29 -vuotiaita nuoria ja heidän perheitään. Tavoitteena on lisätä nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia tarjoamalla lyhytkestoista keskusteluapua erilaisissa elämän kriisi- ja pulmatilanteissa.
Mieli maasta ry:stä: Järjestön vertaistukiryhmät ovat vapaamuotoisia keskusteluryhmiä, joissa on keskimäärin 3–8 jäsentä.
Mielenterveyden keskusliiton tietopalvelu Propellista: Neuvontapuhelimesta saa neuvontaa kuntoutuspalveluista ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuista lakisääteisistä etuuksista. Palvelu on tarkoitettu kuntoutujille, heidän läheisilleen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille – ja kaikille kansalaisille.