Jokainen lienee oppinut lapsena, että joululahjoja saa vain, jos on ollut kiltti. Mutta mitä kiltteys tarkoittaa? Miten kiltti ihminen kohtelee toisia ihmisiä ja koko maapalloa? Kysyimme asiaa itse Joulupukilta.
– Kiltteydestähän on paljon keskusteltu, tutkittu ja kirjojakin kirjoitettu. Joskus tuntuu, että kiltteys on hyvin vaikeaa. Loppupeleissä se on kuitenkin aika yksinkertainen juttu. Kun kohtelet toisia niin kuin haluaisit sinua kohdeltavan, niin olet aika hyvillä linjoilla, Joulupukki miettii.
Välittämiseen ja rakastamiseen kuuluu Joulupukin mielestä myös erityisesti vähempiosaisten huomioiminen.
– Autetaan niitä, joilla ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri elämässä.
Jokaisen kannattaa välillä pysähtyä miettimään, kuinka etuoikeutettu itse onkaan.
– Siihen ei liity eikä saa liittyä mitään itsesyytöksiä tai huonoa omaatuntoa. Se vaan on niin, että ihan tavalliset suomalaiset ja suurin osa muistakin länsimaalaisista elää etuoikeutettua elämää. Meidän pitäisi muistaa tämä ja se, että se antaa mahdollisuuden auttaa toisia.
– Päättäjienkin pitää pitää mielessään tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus, kun he tekevät päätöksiä toisten ihmisten elämän olosuhteista. Jokaisen elämä on yhtä arvokas.
”Ruokapöydässä saatetaan lähetellä viestejä”
Jokapäiväisessä arjessa kiltteyteen kuuluu Joulupukin mielestä toisten ihmisten tervehtiminen ja hymyileminen.
– Hymy ei maksa mitään, mutta antaa paljon.
Joulupukin mieleen on jäänyt keskustelu, jonka hän kävi muutama viikko sitten erään eläkkeelle jääneen opettajan kanssa maailman muutoksesta.
– Opettaja oli hyvin pahoillaan siitä, että hyvien käytöstapojen merkitys ja opetus on tämän hetken maailmassa unohtunut. Vanhemmalle ihmisille ei välttämättä avata ovea, vaikka hän kantaisi kasseja molemmissa käsissään. Ruokapöydässä saatetaan istua lippalakki tai pipo päässä tai lähetellä viestejä ja vastata puheluihin. Ravintolassa neljän hengen seurueesta jokaisella saattaa olla kännykkä esillä.
Joulupukki kannustaa muistamaan paitsi samassa pöydässä istuvat, myös kaukaisemmat sukulaiset ja isovanhemmat.
– Ennen vanhaan, kun maailma oli toisenlainen, asuttiin monta sukupolvea ihan lähekkäin. Sillä oli iso merkitys perheyhteydelle ja sille, millaisille tavoille lapset kasvoivat.
– Kännyköiden ja tablettien hyvä puoli tietysti on, että kauempanakin asuviin sukulaisiin voi pitää yhteyttä. Voi soittaa videopuhelun mummolle tai papalle, oli sitten Helsingissä, Lontoossa tai Singaporessa. Ja samalla he näkevät, kuinka lapsenlapsi kasvaa. Sehän on ihan mahtavaa.
Kiltti ihminen ei sulje ketään porukan tai leikkien ulkopuolelle.
– Jos tarkoituksella jättää jonkun kutsumatta – oli syy mikä tahansa –, niin jälleen voi miettiä, miltä se itsestä tuntuisi, Joulupukki sanoo.
”Mikä on arvokkaampaa kuin kannattavuus?”
Nykyään ilmastonmuutos uhkaa maapalloa. Miten voisimme olla kiltimpiä omaa planeettaamme kohtaan?
– Kierrätys on yksi iso juttu. Se vaiva kannattaa jokaisen varmasti nähdä. Nykyään törmää mitä ihmeellisimpiin asioihin, joita on tehty kierrätetystä muovista tai paperista, Joulupukki sanoo.
Joulupukki kertoo tavanneensa myös paljon ihmisiä, jotka ovat päättäneet vähentää kulutusta ja esimerkiksi ostaa vähemmän joululahjoja. Se kuulostaa Joulupukista hyvältä.
– Eihän lahjojen määrä ole se juttu, vaan tärkeintä on ajatus. Hankkia toiselle jotain sellaista, josta hän näkee, että tätä on ihan tosissaan mietitty.
Itse poroihin kulkuvälineenä luottava Joulupukki kehottaa myös miettimään, tarvitseeko joka paikkaan ajaa autolla, jos vaihtoehtoja on tarjolla.
– Lapissa on käyty paljon keskustelua ja taisteluakin julkisen liikenteen puolesta. Julkinen liikenne ei voi olla täällä yhtä kannattavaa kuin Helsingissä tai Lontoossa, mutta mielestäni pitää miettiä, mikä on arvokkaampaa kuin kannattavuus. Onko kuitenkin pitkässä juoksussa kannattavampaa, että ihmiset pääsevät liikkumaan ympäristöystävällisesti?
Huolestuttaako ilmastonmuutos Joulupukkia?
– Toissa vuonna puhuin vähälumisista talvista erään 92-vuotiaan isoäidin kanssa. Hän sanoi, että siitähän se sää on mennyt sekaisin, kun taivaalle ammutaan niin paljon raketteja ja satelliitteja ja pommeja. Vaikea sanoa, etteikö hän olisi ollut vähän oikeassakin – kyllähän siellä taivaalla niin paljon tavaraa on, että saattavatpa ylemmätkin tuulet mennä vähän sekaisin. Mutta Antarktiksen muutokset ovat tietysti tosiasia, ja minä luotan tässä asiassa tiedemiehiin.
– Meillä on paljon tietoa siitä, miten ilmastonmuutoksen suhteen pitäisi toimia niin isoissa kuin pienissäkin asioissa. Päätöksenteon tahtotilat sitten vaikuttavat siihen, miten asiat oikeasti menevät, ja siinä on aika paljon kysymys vallasta. Mutta tässä mennään jo lähelle politiikkaa, ja siihen minä en ota kantaa, Joulupukki hymähtää.
Joulupukki vakuuttaa suhtautuvansa tulevaisuuteen kuitenkin myönteisesti.
– Täytyy muistaa, että monissa asioissa on tullut ratkaisuja, joita ei olisi kymmenen vuotta sitten voinut uskoakaan.
Kuka on tuhma?
Nyt tiedämme jo aika paljon kiltteydestä. Mikä sitten on tuhmaa? Joulupukin mielestä sitä on aika hankala määritellä.
– Luulen, että sekä lasten että aikuisten maailmassa tuhmuudet tapahtuvat monesti ajattelemattomuuttaan, Joulupukki sanoo.
– Toki uutisista näkee, että liian paljon on heitäkin, jotka tekevät tuhmuuksia tarkoituksellisesti ja toistuvasti. Tulee mieleen, että tuhmuuksien tekijät tarvitsisivat ehkä henkistä tukea saadakseen oman arvomaailmansa kohdilleen.
Jos mietitään ihan tavallisia koteja, niin tuhmaksi sanotaan usein esimerkiksi lasta, joka ei tottele vanhempiaan. Joulupukin mielestä säännöt ovat tarpeen ja niistä on hyvä pitää kiinni, vaikkei lapsi aina ymmärtäisi omaa parastaan.
– Lapsilla on niin kiire omissa leikeissään ja muissa touhuissaan, että en rasittaisi heitä sillä, milloin on aika syödä tai ottaa päiväunet tai mennä iltapesulle tai nukkua tai herätä. Siksi olemmekin vanhempien kanssa tehneet sellaisia sopimuksia, että he huolehtivat aikatauluista eikä lasten tarvitse niistä huolehtia.
Entä sitten aikuiset: onko tuhmaa, jos ei esimerkiksi tee, mitä puoliso pyytää?
– Aikuisten välillä en puhuisi ’tottelemisesta’. Ellei sitten olla armeijassa ja komppanian kapteeni käske tekemään jotakin. Oikeastaan toistaisin jälleen jo kertaalleen mainitun neuvon siitä, että tee toiselle niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän.
– Jos vaikkapa tiedät, että puolisosi pitää siitä, kun keität hänelle illalla teetä hänen katsoessaan lempiohjelmaansa televisiosta, niin se on kiltisti tehty. Hän ei ehkä pyydä sitä, mutta sinä tiedät, että hän pitäisi siitä. Ja sitten teet sen – et miellyttääksesi häntä, vaan koska tiedät sen tekevän hänet ja sitä kautta sinutkin iloiseksi, Joulupukki selittää.
Voisitko muistaa yksinäistä?
On inhimillistä, että aina kaikki ei mene kuin ihannemaailmassa. Välillä tuhmuuksiakin tulee tehtyä tai sanottua. Silloin Joulupukki kehottaa muistamaan anteeksi pyytämisen ja anteeksi antamisen tärkeyden.
– Se ei välttämättä ole aina helppoa. Elton Johnkin taitaa laulaa, että “sorry seems to be the hardest word”. Mielestäni anteeksi antamisen vaikeus johtuu siitä, että ihmiset eivät oikeastaan ymmärrä tai tule ajatelleeksi, mistä siinä on kysymys. Sinähän et anna siinä toiselle mitään, vaan annat itsellesi.
– Anteeksi antamalla lasket omasta selästäsi pois raskaan repun, jota muuten kantaisit ties kuinka pitkään ja joka ei anna elämääsi mitään uutta tai hyvää. On parempi antaa anteeksi ja riisua se pois, Joulupukki sanoo.
Lopuksi Joulupukki haluaa toivottaa kaikille rauhallista ja mukavaa joulua.
– Toivon, että mahdollisimman monet pystyvät viettämään joulun perheidensä, läheistensä ja rakkaidensa kanssa. Ja että jokainen myös katselisi ympärilleen, onko omassa naapurissa tai lähipiirissä yksinäinen ihminen. Jos hänet kutsuu kahville tai menee tervehtimään vaikka pienen joulutuliaisen kanssa, niin se on kiltisti tehty ja hyvin käytettyä aikaa, Joulupukki sanoo.
Raadatko joulun eteen niska limassa? Marttojen vinkit stressin taltuttamiseksi
Täydellisten puitteiden tavoittelu voi saada aikaan joulustressin. Martat kertoivat Huomenta Suomessa ilmiön yleisyydestä ja antoivat pari vinkkiä sen helpottamiseksi.
8:02
