Yhdysvallat tukee Syyriassa kapinallisia ja Venäjä hallintoa, ja tilanne vaan pitkittää Syyrian sotaa. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta kertoo, miten tilanteeseen on päädytty ja piten Yhdysvaltain ohjusisku vaikuttaa siihen.
1. Miksi Syyriassa soditaan?
Sotaa on käyty vuodesta 2011–2012 saakka, kun Syyrian hallinto vastasi väkivallalla kansannousuihin. Aika nopeasti kävi ilmi, että kyseessä ei ole pelkkä sisällissota, vaan Venäjä ja Yhdysvallat käyvät alueella sijaisarmeijasotaa Syyrian tavallisten ihmisten kustannuksella.
2. Miksi Yhdysvallat puuttuu Syyrian sotaan?
Syyrian hallinto on ollut länsimaiden ja varsinkin Yhdysvaltain silmätikkuna Irakin sodasta saakka. Silloin oli viitteitä siitä, että Syyrian hallinto olisi päästänyt islamisteja – joista ei tiedä, mitä niiden kanssa tekisi – Syyrian rajan yli Irakin puolelle.
Yhdysvallat otti epämääräisen kannan, että Bashar al-Assadin hallinto ei ole legitiimi ja sen on väistyttävä, mutta ei halunnut Irakin kokemusten jälkeen lähettää Syyriaan omia maajoukkoja ja lähteä totaaliseen sotaan.
3. Miksi Venäjä puuttuu Syyrian sotaan?
Venäjällä on omat kansalliset intressit tukea Syyrian hallintoa. Jo 1960-luvulta saakka Assadin isän aikakaudella Venäjällä on ollut laivatukikohta Tartusissa. Se on tärkein Venäjän geopoliittinen asema Lähi-idässä.
4. Miten Syyrian sotaan on puututtu?
Yhdysvallat on pyrkinyt vähän aseistamaan kapinallisia, mutta ei uskallettu aseistaa niitä kunnolla, koska kansainväliset jihadistiryhmät ovat kapinallisjoukoissa merkittävässä asemassa ja tekevät yhteistyötä keskenään.
Yhdysvaltain liittolaiset alueella, kuten Turkki, Saudi-Arabia ja Qatar, eivät ole pitänyt ongelmana sitä, että monet Assadin hallintoa vastaan taistelevat ryhmät ovat kovan linjan jihadistiryhmiä ja al-Qaida liitännäisiä.
Venäjän hallinnolla taas on Syyrian hallinnon kanssa virallinen puolustusyhteistyösopimus.
5. Mitä puuttumisesta seuraa?
Ulkopuolisia tukijoita voi syyttää siitä, että ne pitkittävät sotaa. Samoin kuin vaatimusta siitä, että Assadin hallinnon on väistyttävä ennen kuin mihinkään rauhanneuvotteluihin voidaan ryhtyä. Se on ollut epärealistinen vaatimus ja varmin keino ylläpitää tätä sotaa.
6. Miten Yhdysvaltain isku muuttaa Syyrian tilannetta?
Putin sanoi, että isku tulee häiritsemään Venäjän ja Yhdysvaltojen yhteistyötä Isisin vastaisessa taistelussa. Se on osin Venäjän retoriikkaa, mutta ilmatutkikohtaa, jota vastaan iskettiin, käytetään todella myös Isisin vastaisessa taistelussa.
Yhdysvallat on siis tilanteessa, että on nyt iskenyt ilmaiskulla sekä ääri-islamistijärjestöjä että hallintoa vastaan – eli sodan molempia osapuolia vastaan. Näin voi tietenkään pitkään jatkua. Nyt nähty isku oli muistutusisku siitä, että jossain menee raja, mitä Syyrian hallinto voi tehdä.
7. Mitä tapahtuisi, jos Bashar al-Assadin hallinto kaatuisi?
Monet Yhdysvaltojenkin tutkijat sanovat, että mitään valtiota Syyriassa ei ole Assadin hallinnon ulkopuolella ja hallinnon alasajaminen tarkoittaa koko valtion alasajoa Syyriassa.
4:04
Venäjä on korostanut, että tähän ei voida mennä ja Yhdysvalloissakin asia tiedostetaan. Senkään takia Yhdysvallat ei ole valinnut määrätietoista Assadin hallinnon kaatamista.
8. Mikä olisi syyrialaisten kannalta paras ratkaisu?
Syyrialaisista enemmistö on ilmoittanut jo aikapäivää sitten, ettei halua muuta kuin sodan loppumista. Jossain vaiheessa pitäisi päästä tilanteeseen, jossa ulkopuoliset tahot vetäytyisivät. Syyrialaisten pitäisi päästä neuvottelemaan rauhasta itse.
9. Miten tähän päästään?
Tällä hetkellä se vaatisi sitä, että opposition pitäisi pystyä perääntymään siitä asemasta, että neuvotteluja käydään vaan, jos Assad väistyy. Syyrian hallinnolta vaadittaisiin joidenkin ryhmien tunnustamista neuvottelun osapuoliksi.
Syyrian armeijasta vastapuolelle loikanneiden kanssa tulitaukoja neuvotellaan koko ajan ja on pitkään neuvoteltu. Paikalliset tulitauot ovat ainoa vaihtoehto. Valitettavasti ulkopuolisten toimijoiden puuttuminen pidentää ja raaistaa tätä sotaa.