Miksi suutelemme? Toiset viisi ihmiskehon omituista toimintoa selitettyinä

Suuteleminen

Mmm, syljen vaihtaminen – mikäpä olisikaan romanttisempaa ja järkevämpää toimintaa?

Suuteleminen on kuin onkin biologinen vaisto. Suuteleminen sallii meidän haistaa ja maistaa, onko suutelukumppanimme potentiaalinen elämänkumppani. Ihmisen sylki ja hengitys kuljettavat mukanaan kemikaalisia merkkejä siitä, onko henkilö terve vai sairas. Naisten tapauksessa ne voivat kertoa jopa ovulaatiosta! Lisäksi iho nenän ja suun ympäriltä löytyy luontaisia öljyjä, jotka sisältävät feromoneja. Suudelman aikana ihminen siis alkaa himoita kumppaniaan enemmän tai vähemmän riippuen siitä, mitä havaitsee hänestä.

Tiedemiesten mukaan suudelma auttaa pariskuntia sitoutumaan toisiinsa, sillä teorian mukaan suukon aikana oksitosiini-hormoni tulvii aivoihin. Tämä hormoni vahvistaa ihmisten välistä kiintymystä

Piereskeleminen

Hoonk! Ihminen piereskelee jopa 1,9 litraa päivässä. Miten epämiellyttävää tahansa, on täysin normaalia, että piereskelemme: miten voisimme olla tekemättä niin, kun kaikki syömämme aiheuttaa kaasua elimistöömme.

Erityisen aromikas kaasu kertoo bakteereista, jotka asuvat ruoansulatuselimistössä. Kun mikrobit muuttavat syömämme ruoan ravintoaineiksi, ne tuottavat haisevaa kaasua. Samaa "sulotuoksua" voit aistia mätien kananmunien läheisyydessä. Kuten mekin, myös bakteerit rakastavat sokerisia ruokia. Esimerkiksi maito ja hedelmät, joissa sokeria on luontaisesti, aiheuttavat eniten piereskelyä.

Nauraminen

Kun kuulet hassun jutun, tunnet yllättäen vastustamatonta halua pitää älämölöä ja kouristella. Omituista, eikö?

Psykologien mukaan nauraminen on tapa levittää positiivisia tunteita muille, vähentää stressiä ja auttaa ryhmähenkeä. Myös simpanssin ja orangit hymyilevät ja nauravat sosiaalisissa leikeissään. Erään teorian mukaan nauraminen kehittyi läähättämisestä evoluution saatossa.

Räpytteleminen

Silmien räpyttelemistä ei edes huomaa, ennen kuin sen suorittaminen on mahdotonta.

Räpyttelemisen tehtävänä on puhdistaa pölyä ja levittää kosteuttavia nesteitä silmämunan pinnalle. On kuitenkin omituista, ettemme jatkuvasti kiinnitä huomiota siihen, miten maailmamme pimenee muutaman sekunnin välein!

Tiedemiesten mukaan aivoillamme on taito jättää nämä hetkelliset pimennykset huomiotta. Räpyttelemisen aikana useat sellaiset aivoalueet, joiden tehtävänä on havaita ympäristön muutoksia, vaimenevat. Täten maailma vaikuttaa muuttumattomalta, vaikka räpyttelisit miten paljon.

Kuoleminen

Kuoleminen ei (toivottavasti) kuulu päiväohjelmaasi, mutta oletko koskaan pohtinut, miksi ihminen kuolee?

Kuoleminen johtuu solujen kuolemisesta. Solut osaavat kyllä uudistua, mutta aina uudistumisen aikana osa solun sisältämästä tiedosta katoaa. Soluista löytyy telomeereja, jotka lyhentyvät aina solun jakautuessa. Lopulta jakautuminen ei enää ole mahdollista.

Lue myös:

MTV3/Helmi

Lähde:Lifeslittlemysteries.com

Kuvat: Colourbox