Miksi Pohjois-Korea on yhtäkkiä kiinnostunut neuvottelemaan? Kolme teoriaa Kim Jong-unin aikeista

Pohjois-Korean johtaja on tavannut Etelä-Korean johtajan viimeksi vuonna 2007 ja pyrkimys diplomatiaan on Pohjois-Korealta suuri muutos suhteessa viime vuoteen, kun maa uhosi ydinaseidensa yltävän jopa Yhdysvaltain mantereelle asti. Mikä on muuttunut sitten viime vuoden? Asiantuntijat kertovat teoriansa CNN:lle.

Teoria 1: Pohjois-Korean talous on kuralla

William Brown, professori, Georgetown School of Foreign Service

Kim on todella haavoittuvainen taloudellisesti ja hän on saapumassa neuvotteluihin heikosta asemasta.

Pohjois-Korean ja Kiinan välinen kauppa on romahtanut ja Pohjois-Korean ulkomaankauppa on kokonaisuudessaan heikoimmillaan sitten Korean sodan. Vaikka valtionjohton retoriikka muuta väittäisi, Pohjois-Korea ei ole lähelläkään omavaraista ainakaan ruoan, polttoaineen tai kaluston osalta.

Dollaria käytetään epävirallisena kaupankäynnin välineenä yhä enemmän Pohjois-Koreassa, mikä heikentää valtion oman valuutan asemaa ja aiheuttaa hallinnossa huolta siitä, saako se pidettyä yrityksiä kontrollissaan.

Talouden heikko tila on pakottanut Kimin nielemään Trumpin aggressiivisen retoriikan ja pyytämään neuvotteluja.

Tämä on Yhdysvaltain paras mahdollisuus Kim II-Sungin kuoleman ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Kim ei välttämättä luovu ydinasearsenaalistaan, mutta hän voisi antaa sen hiipua. Yhdysvalloilla on neuvotteluetu, mutta neuvotteluista tulee vaikeat.

Teoria 2: Ydinaseet antavat Kimille valtaa neuvotteluissa

Jean H. Lee, johtaja, Hyundai Motor-Korea Foundation Center for Korean History and Public Policy

Neuvottelupöytiin saapuminen on Pohjois-Korean vuosien poliittisen strategian tulos. Kim Jong-un alkaa hoitaa kansainvälisiä suhteita – ei vaan nuorena vallan perijänä, vaan johtajana, jolla on taustallaan ydinohjelma, joka asettaa aidon uhan kansainväliselle yhteisölle.

Kim on varma siitä, että ydinohjelma pakottaa muiden maiden, myös Yhdysvaltojen, johtajat kohtelemaan häntä tasavertaisena altavastaajan sijaan. Toki Pohjois-Korea on todellisuudessa köyhä valtio, joka tarvitsee ulkopuolista apua.

Pelkästään Kimin pääsyä samaan neuvottelupöytään Trumpin kanssa pidetään voittona Pohjois-Koreassa.

Kim pelaa korkeilla panoksilla ja käyttää ydinaseita parantaakseen asemaansa tulevissa neuvotteluissa Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen kanssa.

Teoria 3: Kim pelaa aikaa välttääkseen sotaa

Adam Mount, Johtaja, Defense Posture Project, Federation of American Scientists

Diplomaattiset ulostulot ovat osa peliä. Kim on todennäköisesti tullut tulokseen, että sodan riski on noussut liian korkeaksi ja paras siirto on pelata aikaa Trumpin ensimmäisen kauden loppuun asti. Sillä jos tulisi sota, Pohjois-Korean hallinto kokisi vielä Etelä-Koreaa, Japania ja Yhdysvaltoja suuremmat vahingot ja voisi menettää vallan tai henkensä.

Ostaakseen aika Pohjois-Korean voi olla valmis rajoittamaan hieman tai tilapäisesti ydin- tai ohjusohjelmiaan. Kim Jong-un voi lisäksi hyötyä neuvotteluista pyrkimällä lievittämään pakotteita, vahvistamaan legitimiteettiään ja vahingoittamaan Yhdysvaltain ja Etelä-Korean suhteita.

Yhdysvaltojen täytyy olla valmis käyttämään neuvotteluetuaan hyödykseen ja esittämään kunnon vaatimuksia rajoittaakseen uhkaa Yhdysvaltain liittolaisia kohtaan.