EU:n arvopaperiasetus oikeuttaa suomalaisen pörssiyhtiön valitsemaan EU:n alueelta arvopaperikeskuksen, josta laskea osakkeensa liikkeelle. Useissa EU-maissa käytössä oleva hallintarekisteröinti sallii sen, että osakkeiden omistajaksi voidaan kirjata todellisen omistajan sijasta arvopaperin säilyttäjä, yleensä pankki. Esimerkiksi poliitikkojen hallintarekisteröityjä omistuksia ei pysty selvittämään.
Hallintarekisteröinti ei kuitenkaan ole sallittu, jos suomalaisyhtiö on laskenut osakkeet liikkeeseen kotimaassa. Lain aiemmassa valmisteluvaiheessa oli mukana myös tämä mahdollisuus.
Vaatiiko EU tämän lain, neuvotteleva virkamies Armi Taipale valtiovarainministeriöstä?
– EU vaatii, että pörssiyhtiöllä on vapaus valita. Siitä voi sitten seurata se, että hallintarekisteröinti on mahdollista. Monet sanovat, että EU haluaa siirtyä Suomen suoran omistuksen malliin, mutta se ei ole näkynyt meillä EU-neuvottelupöydissä. Hallintarekisterimaat pitivät kiinni omasta järjestelmästään. Lähinnä EU-parlamentin suunnalta tulee näitä avoimuuteen pyrkiviä puheenvuoroja.
Miksi Norja voi pitää suoran omistuksen mallinsa?
– Norja on ETA-valtio, ja prosessi on siksi erilainen. Norja suunnittelee säätävänsä laissa niin, että norjalainen yhtiö ei saa valita ulkomaista arvopaperikeskusta, jolla on tarjota vain hallintarekisteri. Suomen tulkinta on, että se on ristiriidassa EU-tekstin kanssa, eikä se siksi ole mahdollista toteuttaa. Tuomioistuinriskin takia emme pidä sitä varteenotettavana.
Miksi EU haluaa asetuksen?
– EU:ssa on jo yhdenmukaistettu sääntely mm. pörssien, pankkien, sijoituspalveluyritysten ja rahastojen osalta. Tämä on viimeinen jäljellä oleva palikka. Tavoitteena on kilpailun, pääoman ja vapaan liikkuvuuden lisääminen. Lisäksi halutaan lisätä markkinoiden tehokkuutta. Tällä hetkellä jokaisessa jäsenvaltiossa on oma arvopaperikeskus, mutta jatkossa niitä on vähemmän, jos kilpailu toteutuu. Tällä hetkellä Suomessa toimivan Euroclearin toiminta on kannattavaa, koska meillä on suoran hallinnan järjestelmä ja suoraan hallitusta arvo-osuustilistä voi veloittaa erillisen hinnan. Lain tultua voimaan esimerkiksi saksalaisen arvopaperikeskuksen ei tarvitse perustaa Suomeen toimipistettä, vaan suomalainen yhtiö voi hakeutua sen asiakkaaksi sinne. On todennäköistä, että Suomessa on fyysisesti yksi arvopaperikeskus, mutta yhtiöt äänestävät jaloillaan, jos ne eivät saa sieltä sellaista palvelua kuin haluavat ja siihen hintaan kuin haluavat.
Mikä muuttuu nykyisestä?
– Pörssiyhtiön oikeus valita ulkomainen arvopaperikeskus johtuu EU-asetuksesta, mutta jo tällä hetkellä sijoittajat voivat käyttää ulkomaisia pankkeja tai sijoituspalveluyrityksiä osakkeiden säilytykseen. Aiemmin sijoittaja on siis tehnyt oman valinnan, nyt se voi tulla myös yhtiön mukana. Sijoittaja ei välttämättä edes halua ulkomaille.
Millaiset yhtiöt voivat hyödyntää hallintarekisteriä?
– Arvopaperit, joilla käydään kauppaa kauppapaikoilla (pörssi, monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä) on EU-asetuksen mukaan liitettävä arvo-osuusjärjestelmään. Suomessa kansallisessa lainsäädännössä on kuitenkin jo nyt mahdollista liittää arvo-osuusjärjestelmään myös sellaisia arvopapereita, joilla ei käydä kauppaa kauppapaikoilla. Tällaisia arvopapereita kutsutaan listaamattomiksi arvo-osuuksiksi.
Lakia kiirehditään Euroclearin toimilupaan vedoten, tarvitaanko siihen koko laki?
– EU-asetuksessa säädetään, että jäsenvaltioiden on määriteltävä toimivaltaiset viranomaiset ja säädettävä seuraamuksista, jotka seuraavat EU-asetuksen rikkomisesta. Se on vähimmäissisältö, mitä kansallisesti pitää säätää. (Toimilupaviranomainen on valtiovarainministeriö itse ja valvojat Finanssivalvonta ja Suomen Pankki).
(Valtiovarainministeriö toteaa, että suppea laki olisi pelkkä laastariratkaisu.)
Video alla: MTV:n Uutisextrassa huhtikuussa vieraillut Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius toivoi eduskunnan torjuvan esityksen hallintarekisterin käyttöönotosta suomalaisten osakeomistuksessa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.