Mika Lintilä kävi 4 300 euron kielikurssilla New Yorkissa, mutta hallitusneuvotteluista yritettiin karsia aamupuurot – tähän kaikkeen eduskunnassa on vuosien saatossa uponnut rahaa

Huovat eivät ole ainoa asia, josta on riittänyt keskustelua. Eduskunnan entisen talouspäällikön Pertti J. Rosilan keskiviikkona ilmestyneestä uutuuskirjasta Herrahissin vauhdissa käy ilmi, mihin kaikkeen eduskunnassa on vuosien varrella mennyt rahaa. 

Rosila toimi talouspäällikkönä vuosina 1988–2017.

Lue myös: Kirja: Vuoden 2015 Etyj-kokouksen kulisseissa todellinen sotku – Soini ja Stubb vastustivat venäläisten päästämistä Suomeen, lopulta vain kokouksen kustannukset toteutuivat suunnitellusti

Kalliita kännykkälaskuja

Yksi kohinan kohde ovat olleet edustajien kännykkälaskut. Rosila kirjoittaa, että aluksi kansanedustajille maksettiin verotonta tietoliikennekorvausta, joka oli tarkoitettu tehtävästä johtuvien matkapuhelimen, kotipuhelimen ja kotifaksin kustannuksiin.

Vuoden 2005 alussa eduskunnassa päätettiin lopettaa tietoliikennekorvaus ja siirryttiin luontoisetujärjestelmään. Tämä tarkoitti Rosilan mukaan sitä, että eduskunta maksoi kaikki kansanedustajien matkapuhelimien kulut. Muutos merkitsi kulujen lähes kolminkertaistumista noin 600 000 euroon vuodessa.

– Kehotin kuitenkin soittajia toimimaan puhelimenkäytössään maltillisesti. Monen kohdalla ihan turha kehotus, Rosila kirjoittaa. 

Vuonna 2005 ainakin Iltalehti uutisoi edustajien puhelinlaskuista. Tuolloin muun muassa Ilkka Kanervan (kok.) lasku oli yli 700 euroa yhdeltä kuukaudelta. 

Lintilän hintava kielikurssi

Rosilan kirjassa mainitaan puhelinlaskujen lisäksi myös yksittäisiä, pieniä kuluja. Yksi tällainen on keskustan tuoreen valtiovarainministerin Mika Lintilän kielikurssi. 

Vuoden 2016 joulukuussa Lintilä aloitti Juha Sipilän (kesk). hallituksen elinkeinoministerinä. Rosila toteaa kirjassaan, että hänen mielestään Lintilä oli hyvä ehdokas ministeriksi. 

– Jo senkin takia, että elokuussa hän oli ollut New Yorkissa eduskunnan maksamalla, kalliilla 4 500 euron kielikurssilla. Siitä kurssista olisi enemmän hyötyä elinkeinoministeri kuin kansanedustaja Lintilälle, joka pärjää kotipitäjässään Toholammilla ihan hyvin paikallisella murteellakin, Rosila kirjoittaa.

Hallitusneuvottelut maksavat jopa satojatuhansia euroja

Hallitusneuvotteluihin kuluu aina rahaa, sillä neuvottelijat istuvat pitkää päivää ja syövät useita aterioita. Neuvottelujen kustannuksista on uutisoinut aktiivisesti esimerkiksi Iltalehti. 

Erityisesti vuoden 2011 pitkät neuvottelut kokoomuksen Jyrki Kataisen johdolla tulivat kalliiksi. Tuolloin pelkästään ateriakuluja kertyi runsaat 200 000 euroa. Rosila kirjoittaa nyt, että hän oli yrittänyt etukäteen karsia neuvotteluiden kustannuksia ja ruokalistaa. 

– Mutta Kataisen erityisavustajia Jussi Kekkosta ja Juho Romakkaniemeä moinen nuukailu ei miellyttänyt, ja aamupuuro särpimineen lisättiin päivittäiseen ruokalistaan.

Osasta kuluja on kuitenkin vuosien saatossa päästy eroon, sillä kirjan mukaan vuoden 2003 jälkeen hallitusneuvotteluissa ei enää ole tarjottu alkoholijuomia eduskunnan piikkiin.

Sipilä säästi asuntovalinnallaan

Rosilan kirja nostaa esiin monia rahareikiä, mutta hän muistaa mainita myös säästöjä.

Kerran säästöjä syntyi Juha Sipilän asuinpaikan ansiosta. Kun Sipilästä tuli pääministeri, hän hankki kakkosasunnon Sipoosta. 

Rosila oli tähän valintaan tyytyväinen. Edustajien palkkiolaki edellyttää, että kakkosasunnon tulee olla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa, jotta edustaja on oikeutettu kulukorvaukseen sisältyvään, maakuntaedustajalle kuuluvaan 493 euron kuukausittaiseen asumistukeen.

Rosila kirjoittaa, että Sipilä tiesi Sipoon-taloa ostaessaan, että taloudellisesti olisi ollut kannattavampaa hankkia kakkosasunto Kauniaisista.

– Kevääseen 2019 asti Sipilä säästi eduskunnan rahoja yhteensä hiukan yli 15 500 euroa. Tällä summalla Sipilä on vähentänyt valtion velanoton määrää! kirjassa todetaan.