Kansallisoopperassa on tänään ensi-illassa CircOpera 2.0 -esitys, joka on yhdistelmä oopperamusiikkia, sirkusta ja taikuutta.
– Se on sellainen vuoristorata, mitä tullaan tässä näkemään. Väittäisin, että tämä tulee olemaan katsojalle fyysinenkin kokemus. Katsomossa kuulee välillä kiljuntaa ja naurua, kun taas esitys saa huokailemaan, kuvailee ohjaaja Jere Erkkilä.
Värikkäät ja modernit kierrätysasut pohjaavat puvustajan lapsenomaiseen sirkusmaailmaan heittäytymiseen.
– Se oli mielenkiintoinen tehtävä, sillä kuka meistä ei olisi halunnut pienenä karata sirkukseen – minä ainakin olisin halunnut. Pukuja suunnitellessa muistelen usein lapsuuden haltiotumisen hetkeä, kun kaikki vetää samaan aikaan henkeä, kuvailee puvustaja Erika Turunen.
Esityksessä eläinhahmoilla on oma roolinsa.
– Tässä teoksessa tanssijat ovat eläinhahmoja ja katsovat sirkusta kuin katsojat. Niitä jännittää jotkut numerot ja ne kauheasti pelkää kuolemanpyörää, sanoo koreografi Reija Väre.
koreografi.
Oopperalaulaja Aarne Pelkosen mukaan me tarvitsemme näinä vaikeina aikoina tämänkaltaista esitystä.
– Ilo ja viihteellisyys on tosi tervetullutta. Loistokosta tässä teoksessa ja ohjauksessa on se, että se ei jää pelkkään viihdyttämiseen ja hauskanpitoon, vaan sillä on syvempi ja koko ihmisen kokoinen ulottuvuus.