Messutalon energiaratkaisut

Energiaa säästävässä pientaloasumisessa ei todellakaan ole kysymys uunituoreesta asiasta. Jo vuonna 1977 alan vaikuttajat Kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla tekivät ensimmäisen siihen liittyvän sopimuksen. Tarkoituksena on ollut ensinnäkin uusia ikääntyneitä öljylämmityslaitteita ja toiseksi kehittää samalla uusiutuvia energiamuotoja käyttäviä lämmitysmenetelmiä.

Seurantakohteemme on hyvä esimerkki eri menetelmien yhdistämisestä. Öljylämmityksen ohella käytetään aurinkoenergiaa - sitähän hyödynnetään yleensä lämpimän käyttöveden tuottamiseen, mutta täällä myös lämmitys pyritään hoitamaan mahdollisimman pitkälle sen avulla. Voidaankin sanoa, että aurinko on tässä talossa pääasiallinen lämmitystapa ja öljy vasta sitä täydentävä.

Suomessa aurinkoenergian käytöllä on tunnetusti omat pulmansa. Kesälämpimillä aurinko kieltäytyy laskemasta ja talven kylmillä - silloin kun siitä eniten olisi tarvetta - nousemasta. Aivan toivoton tilanne ei kuitenkaan ole: maassamme riittää päivänpaistetta hyödynnettäväksi asti 8-9 kuukautta vuodessa. Se ei ole paljoakaan vähemmän kuin keski-Europassa, jossa aurinkoenergian hyödyntäminen vanhoissa öljylämmitystaloissa on nykyään suoranainen buumi.

Lattialämmitys on erinomainen energiansäästäjä

Rakennuksen enrgiankulutukseen vaikuttaa olennaisesti kolme asiaa: rakennuksen ulkovaippa, lämpimän käyttöveden kulutus ja ilmanvaihto. Jokaiseen on paneuduttu erikseen.

Ulkovaippa on tehty paremmin lämpöä pitäväksi ja erityisen tiiviiksi. Jo ilmanvaihtokertoimen arvon parantaminen 0,1:llä vähentää energiankulutusta 15-20 prosentilla. Samoin ikkunoiden u-arvo on 1,0. Ilmanvaihto on toteutettu kahdella ilmanvaihtokoneella siten, että molemmilla kerroksilla on omansa - näin ilmanvaihdon teho seuraa käyttötarvetta.

Tavoitteena on edullisuuden lisäksi ekologinen lämmitysmuoto - siihen liittyy energian kulutuksen säästämisen lisäksi ilmaisenergioiden hyödyntäminen ja sekä passiivisen että aktiivisen aurinkolämmön hyödyntäminen. Passiivista aurinkolämpöä hyödynnettään ikkunoiden avulla; taloon siis pyritään saamaan mahdollisimman paljon lämpöä niiden kautta ja myös pitämään se sisällä. Aktiivista aurinkolämpöä hyödynnetään siten , että vesikatolla on aurinkolämpökerääjät, joiden pinta-ala on yhteensä 12,5 m2. Niistä lämpö siirretään 750 litran aurinkolämpöakkuun. Jos aurinkolämpö ei riitä, öljylämmityskattilan poltin käynnistyy automaattisesti. Se käy vain tarvittavan ajan.

Lämmmönjakojärjestelmänä on lattialämmitys, jossa on kaksi eri lämmityspiiriä. Toinen piiri palvelee lattioita, joissa on esimerkiksi parketti; toinen kivi- ja kaakelilattioita. Koska lattialämmitys perustuu matalalämpöön, aurinkolämpöä voidaan hyödyntää paljon tehokkaammin kuin muissa lämmönjakomenetelmissä. Erityisen edullista tämä on kosteissa tiloissa, joissa kesäaikanakin tarvittava lämmitys hoituu täysin ilmaiseksi.

Jokaisen omakotitalon lämmityskuluista lämpimän käyttöveden osuus on tavattoman suuri - niin suuri, ettei valtaosa asukkaista taida vieläkään oikein ymmärtää sen merkitystä. Myös tässä aurinkoenergia on parhaimmillaan. Kunnianhimoinen tavoite onkin selvitä noin puolella tyypillisistä lämmityskustannuksista: parhaimmillaan tämän ison, 250 neliön talon energiankulutus siis olisi sama kuin tavanomaisen suomalaisen 125 - 130 neliön omakotitalon.

Kuinka tässä onnistutaan, selviää seuraavan vuoden aikana. Tulokset tullaan esittelemään messuvieraille ensi heinäkuussa.