Kulttuuritulkeiksikin kutsuttuja ohjaajia työskentelee Helsingin kouluissa tukemassa niiden lasten ja vanhempien perheitä, joille suomi on toinen kieli. Pari vuotta työtä takana ja monien lasten oppiminen on saanut tuulta siipiinsä.
Muun muassa poissaolojen määrä on vähentynyt huomattavasti.
– Monien hankalassa tilanteessa olevien oppilaiden opiskelu sujuu paljon paremmin kuin ennen johtuen siitä, että huoltajat ovat heränneet siinä mielessä, että he tukevat kotona ja seuraavat, mitä heidän lapsilleen tapahtuu koulussa, kertoo Mukhtar Abib, kpla työskentelee monikielisenä ohjaajana.
Helsingin Merilahden peruskoulussa puhutaan 32 eri kieltä. Kulttuurisen runsauden vuoksi kaupunki on palkannut monikielisiä ohjaajia, niin sanottuja kulttuuritulkkeja tasoittamaan muun muassa kulttuurieroja ja auttamaan kotoutumisessa.
– He pystyvät kääntämään sitä kulttuuripohjaa huoltajille. Sitä, että meillä täällä Suomessa toimitaan näin ja se vaatii sitä ja sitä. Näissä asioissa monikielisillä ohjaajilla on todella iso rooli, selventää koulun rehtori Timo Heikkinen.
Nykytilanne näkyy muun muassa tyttöjen tasa-arvon nousuna, tasavertaisempina keskustelutuokioina sekä lapsien tarvitsemien tukitoimenpiteiden helpottumisena. Heikkisen mukaan avainsana on luottamus.
– Huoltajien luottamus koulua kohtaan on kasvanut suuresti ja kaikkiin koulun oppilashuollollisiin toimenpiteisiin suhtaudutaan huomattavasti avoimemmin kuin aiemmin.
– Nyt huoltajat tietävät, että heillä on roolinsa myös. Lapsen koulunkäynti on 50 prosenttia opettajalla ja 50 prosenttia huoltajalla, kommentoi toinen Merilahden koulussa työskentelevä ohjaaja .