Meksiko on valmis tarjoamaan erostaan ilmoittaneelle Bolivian presidenttinä toimineelle Evo Moralesille turvapaikkaa, kertoo Meksikon ulkoministeri Marcelo Ebrard Twitterissä.
Ebrard perustelee tarjoustaan sillä, että maan perinteeseen kuuluu turvapaikan myöntäminen ja se, ettei maa tee interventioita.
Ulkoministerin mukaan 20 Bolivian hallituksen ja parlamentin virkamiestä on jo hakenut turvapaikkaa Meksikon lähetystöstä Boliviassa.
"Vallankumoukselliset tuhoavat lakia"
Morales ilmoitti sunnuntaina tv-puheessa jättävänsä tehtävänsä presidenttinä hieman sen jälkeen, kun maan asevoimien komentaja, kenraali Williams Kaliman oli kehottanut häntä eroamaan. Kaliman perusteli pyyntöä maan vakauttamisella ja rauhan palauttamisella.
Myöhemmin Morales kertoi Twitterissä, että hänestä on annettu pidätysmääräys. Lisäksi hän kertoi, että väkivaltaiset joukot olisivat hyökänneet hänen kotiinsa.
– Vallankumoukselliset tuhoavat lakia, Morales kirjoitti.
Mielenosoituksia masinoinut konservatiivijohtaja Luis Fernando Camacho vahvisti tiedon pidätysmääräyksestä, kun taas poliisipäällikkö Vladimir Yuri Calderon kiisti paikalliselle televisiokanavalle pidätysmääräyksen olemassaolon.
Camacho tviittasi, että viranomaiset etsivät Moralesia Cochabamban alueelta ja että armeija olisi ottanut Moralesilta pois presidentin käyttämän lentokoneen.
Kadut täyttyivät juhlijoista
La Pazin kaduilla puhkesi juhlintaa heti eroilmoituksen jälkeen. Ihmiset paukuttelivat raketteja ja heiluttivat Bolivian lippuja.
Mielenilmaukset muuttuivat illan edetessä levottomammiksi. Venezuelan Bolivian-suurlähettiläs kertoi, että joukko naamioituneita mielenosoittajia olisi vallannut La Pazissa sijaitsevan suurlähetystön. Lähettilään mukaan mielenosoittajilla oli mukanaan muun muassa dynamiittia.
Morales valittiin hiljattain neljännelle presidenttikaudelleen, mutta Amerikan maiden järjestön OAS:n tarkkailijat julistivat vaalit vilpillisiksi.
Boliviassa on ollut jatkuvia mielenosoituksia sen jälkeen, kun Morales julistettiin vaalien voittajaksi. Osa protesteista on muuttunut väkivaltaisiksi mellakoiksi. Ainakin kolme ihmistä on kuollut ja yli 250 loukkaantunut vaalienjälkeisissä väkivaltaisuuksissa.
Viikonloppuna osa maan poliiseista asettui mielenosoittajien tueksi.
Myös entinen presidentti ja Moralesin vaaleissa haastanut Carlos Mesa vaati sunnuntaina Moralesia eroamaan.
– Jos hänellä on edes hitunen isänmaallisuutta jäljellä, hänen tulisi erota tehtävästään, Mesa kommentoi.
Morales ilmoitti aiemmin päivällä taipuvansa uusiin vaaleihin, mutta erosta hän ei vielä silloin puhunut mitään.
Kuuba ja Venezuela kiirehtivät tukemaan Moralesia
Kuuba ilmoitti tuoreeltaan tuomitsevansa Bolivian tapahtumat ja kutsui niitä vallankaappaukseksi. Kuuba on kuulunut vasemmistolaisen Moralesin liittolaisiin.
Kuuba "ilmaisee solidaarisuuttaan veljeään presidentti Evo Moralesia kohtaan", maan ulkoministeri Bruno Rodriguez tviittasi. Hän kutsui Moralesia muun muassa Amerikkojen alkuperäiskansojen oikeuksien symboliksi.
Myös Venezuelan sosialistipresidentti Nicolas Maduro asettui kiireesti tukemaan Moralesia ja kutsui tapahtumia niin ikään vallankaappaukseksi.
– Me kategorisesti tuomitsemme veljeämme presidenttiä vastaan tehdyn vallankaappauksen, Maduro kirjoitti Twitterissä.
Lisäksi hän kehotti poliittiseen ja yhteiskunnalliseen liikehdintään.
Epäselvyyksiä ääntenlaskussa
Levottomuudet Boliviassa alkoivat sen jälkeen, kun lokakuussa pidettyjen vaalien ääntenlaskennassa Moralesin kannatus kohosi epäilyttävästi kesken kaiken. OAS:n tarkkailijat totesivat, että oli mahdollista, että Morales keräsi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä, mutta he pitivät tilastollisesti epätodennäköisenä, että tämä olisi saanut suoraan voittoon vaadittavan kymmenen prosenttiyksikön etumatkan.
Bolivian vaalivirkailijat ehtivät jo julistaa Moralesin voittajaksi, mutta kilpakumppani Mesa ei tunnustanut tulosta.
Morales Etelä-Amerikan pisimpään tehtävässään jatkanut johtaja
Morales, 60, on hallinnut Boliviaa vuodesta 2006 ja ollut Etelä-Amerikan pisimpään tehtävässään jatkanut johtaja. Hän pyrki vaaleissa jo neljännelle presidenttikaudelleen, vaikka hänen itsensä ajama vuoden 2009 perustuslaki rajoittaa presidentin virkakaudet kahteen perättäiseen.
Kolmatta kauttaan hän taannoin perusteli sillä, että vaalikausirajoitus säädettiin kesken hänen ensimmäistä kauttaan.
Vuonna 2016 Morales järjesti kansanäänestyksen virkakausirajan poistamisesta, mutta äänestäjät hylkäsivät ehdotuksen. Moralesin tukijoiden miehittämä perustuslakituomioistuin kuitenkin mitätöi tuloksen ja antoi luvan uuteen kauteen.
Moralesia on toistuvasti syytetty myös korruptiosta.