Kellojen siirrostakin voi selvitä kivuttomasti, kunhan unen perusasiat ovat kunnossa. Kevätvalo voi pitkän kaamoksen jälkeen herättää aiemmin, mutta sisäinen kello ei silti välttämättä ole siirtynyt kesäaikaan.
Aamulla se iskee. Epävarmuus. Mitä ihmettä kello on?
Kellonsiirto tapahtuu kahdesti vuodessa. Se on merkitty pienellä tuherruksella kalenteriin, mutta oikeastaan tunnin siirto eteen tai taakse pitäisi itse muistaa – sitä ei kuulutella turuilla ja toreilla.
Henri TuomilehtoC STUDIO JORMA RAJAMAKI
Suomalainen kellojen siirto on jäänne 1980-luvulta. Turhalta tuntuva siirto aiheuttaa närää ja ärsytystä siitä huolimatta, että valtaosan uni ei siirrosta häiriinny.
– Valtaosa ihmisistä pärjää ihan hyvin: ehkä kärvistelee päivän tai kaksi, sitten kaikki on ok. Sitten on olemassa iso joukko ihmisiä, kuten iltavirkut, joille iltavirkkuus korostuu entisestään: aika siirtyy tunnilla eteenpäin ja pitäisi olla jo pehkuissa. Aamu on muutenkin vaikea ja se tulee erityisesti korostumaan, kertoo dosentti ja unilääkäri Henri Tuomilehto.
10–15 prosenttia ihmisistä on iltaihmisiä, ja noin joka viides suomalainen aikuinen kärsii unihäiriöistä. Tämä joukko tuntee kellojen siirron nahoissaan lähes varmasti.
– On aika iso joukko ihmisiä, jolla uniongelma saattaa potentiaalisesti korostua, kun kelloa lähdetään siirtelemään. Henkilöllä on muukin ongelma nukkumisen kanssa, ja siihen tulee tällainen lisätekijä, Tuomilehto kuvaa.
”Aina menee uni- ja valverytmi jotenkin ihan sekaisin. Nyt odotan kauhunsekaisin tuntein vielä sitä, miten vaikuttaa muutenkin levottomasti nukkuvaan ja yöt hulinoivaan esikoistyttöön.”
Aikuiset elävät kuin pellossa
Se, miten kellojen siirto vaikuttaa, riippuu ihmisten yksilöllisistä eroista. Ei esimerkiksi voi sanoa, että naisten sisäinen kello olisi tarkempi kuin miehillä, ja siksi heitä väsyttäisi aikamuutoksen jälkeen enemmän.
– Yleinen tieto on, että naiset ovat lähtökohtaisesti herkkäunisempia kuin miehet. Toki näin ei voi yksilöittäin sanoa, vain yleisellä tasolla, Tuomilehto kuvaa.
Lasten kohdalla aikamuutos saattaa mennä jopa paremmin kuin aikuisilla.
– Me aikuiset olemme sellaisia, että huolehdimme lasten nukkumisesta niin, että he pääsääntöisesti menevät aikaisin pehkuihin, mutta itse elämme kuin pellossa. Jäämme viettämään illalla laatuaikaa kaukosäädin kädessä telkkarin ääressä, ja nukumme liian vähän, Tuomilehto sanoo.
”Mun sisäinen kello on jo siirtynyt kesäaikaan ja nyt tulee herättyä turhan aikaisin ja väsyneenä odotan viisareiden siirtoa malttamattomana!”
– Lukijan tarina
– Toki fysiologisesti lapset kohtaavat samat ongelmat kuin aikuisetkin, jos he nukkuvat liian vähän. Ja toki lapsissakin on eroja. Toiset ovat herkkäunisempia, toiset iltaan viriäviä tyyppejä. Silloin voi olla hankalampaa keksiä keinot, joilla lapset saisi rauhoittumaan iltaan.
Jos lisääntyneen valon myötä alkaa automaattisesti heräillä aikaisemmin, kyse ei ole unentarpeen vähenemisestä. Kevätvalo voi pitkän kaamoksen jälkeen herättää aiemmin, mutta sisäinen kello ei silti välttämättä ole siirtynyt kesäaikaan.
– Ei unen tarve vähene. Mieliala saattaa muuttua, eli ollaan virkeämpiä ja toimeliaampia, kun valoa tulee lisää. Suomessa varmasti se erityisesti korostuu, kun pimeän aika on hirveän pitkä. Kun valoa yhtäkkiä alkaa tulla, se saattaa keskeyttää nukkumista, jos makuuhuonetta ei ole pimennetty. Unen tarve ei sinänsä vähene vuodenaikojen mukaan, vaan se tarve on sama.
Kellojen siirrossa puhutaan vain tunnista
Moni kokee syksyisen kellonsiirron helpommaksi – silloinhan tienaa tunnin lisäaikaa pimeisiin aamuihin. Tuomilehdon mukaan on mahdollista, että syksyn kellonsiirto on helpompi.
Kellojen siirrolla on kuitenkin aina jonkinlainen vaikutus. Sitä voi verrata pieneen aikaerorasitukseen eli jet lagiin.
– Mietitään jet lagia: mitä enemmän aikavyöhykkeitä ylitetään, sen enemmän jet lag vaivaa. Kun mennään itään päin, eli kun kello siirtyy eteenpäin, tottuminen on hankalampaa. Kun mennään länteen päin, tottuminen on helpompaa, Tuomilehto kuvailee.
"Syksyllä aina huikean hyvä, koska saa nukkua pidempään, mutta se onkin se ainoa hyvä syy... keväällä harmittaa, kun on juuri alkanut nauttia valoisista aamuista ja oma rytmi menee aivan sekaisin."
– Lukijan tarina
– Kun jet lagista puhuttaessa mennään yli kolmen tunnin aikaeroihin, se alkaa tuntua kunnolla. Kellojen siirrossa puhutaan kuitenkin vain tunnista. Tosin vain tunninkin siirto taaksepäin saattaa aiheuttaa ongelmia erityisryhmissä.
Jos ajan rukkaaminen ees taas tuntuu turhalta, et ole yksin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen on jo pitkään puhunut turhan kellojen siirtelyn poisjättämisen puolesta. Tuomilehto on samaa mieltä: kellojen siirrosta ei ole varsinaista hyötyä.
– Siitä voisi vallan hyvin luopua. On iso joukko ihmisiä, keille se tuottaa ongelmia, ja ihan turhaan. Siirrosta ei ole fysiologista hyötyä, melkein päinvastoin: se tuo kaikenlaista ongelmaa tullessaan, Tuomilehto kertoo.
Anna itsellesi mahdollisuus nukkua
Omasta unirytmistä pitäisi kellojen siirtelystä huolimatta pitää kiinni. Tärkeintä on antaa itselle mahdollisuus nukkua tarpeeksi
– Usein ihmiset lukevat mediasta, että suomalainen nukkuu vuorokaudessa keskimäärin seitsemän tuntia. Sitten he ajattelevat, että menen puolilta öin nukkumaan ja herään seitsemältä, niin siinähän on se seitsemän tuntia. Ihmiset eivät ymmärrä, ettei todellinen nukkumisaika ole sama kuin sängyssäoloaika, Tuomilehto kuvaa.
Unille paneutuminen, pyöriskely ja itse nukahtaminen lohkaisevat uniajasta vähintään puoli tuntia, joskus jopa tunnin.
”Tänä päivänä on valoja kaikkialla, ilmastointilaitteita maailmalla, niin on tarpeetonta siirtää kelloja. Ja maailma on kansainvälistynyt vielä enemmän ja on monia maita, jotka eivät koskaan siirrä kelloja ja silti toimivat. Kaikki tämä hässäkkä vain sekoittaa kaikkien elämää tarpeettomasti.”
– Usein nukuttu aika on pienempi kuin kuvittelemme, Tuomilehto huomauttaa.
Harva nukahtaa ennen kuin pää osuu tyynyyn. Ja vaikka nukahtaisikin, se ei välttämättä lupaa hyvää.
– Jotkut kehuvat, että unenlahjat ovat niin hyvät, että nukahtaa ennen kuin pää osuu tyynyyn. Se ei minun näkökulmastani ole ihan normaalia. Ihminen on niin väsynyt, että kaatuu puolikuolleena sänkyyn. Taustalla voi olla unihäiriö.
Kellojen siirrosta voi kuitenkin selvitä kivuttomasti ilman kuolemanväsymystä, kunhan perusasiat ovat kunnossa. Parin yön valvomisesta ei kannata kantaa suurta stressiä.
– Minulla käy paljon urheilijoita, jotka ovat hirveän huolissaan yksittäisestä suorituksesta: miten nukkuminen onnistuu sitä ennen tai sen jälkeen. Siitä ei ole kyse, vaan siitä, miten muuten hoitaa asiansa. Jos tulee pari huonommin nukuttua yötä, ei ole fysiologista perustetta sille, että se elämää kovasti hetkauttaisi, jos asiat ovat muuten kunnossa, Tuomilehto sanoo.
– Jos lähtökohtaisesti huolehtii hyvin nukkumisestaan ja varaa riittävästi uniaikaa, arvostaa nukkumistaan ja palautumistaan, kellojen siirteleminen vaikuttaa paljon vähemmän ja uuteen rytmiin sopeutuu paljon nopeammin, Tuomilehto kuvaa.
Jos nukkuu jo valmiiksi liian vähän, touhuaa illalla työasioita, juuttuu Netflixin pyörteisiin tai makselee nukkumaanmenoaikaan laskuja, siirtymä on vaikeampi.
– Puhutaan hyvästä unen huollosta. Jos se on retuperällä, kellojen siirtely vaikuttaa elämään erityisen paljon. Hyvää nukkumista ja unen arvostamista olisi hyvä vaalia. Silloin myös kellojen siirto ei niin hirveästi hetkauta omaa tekemistä. Kaikki lähtee hyvästä perustekemisestä, silloin usein välttyy isoilta ongelmilta kellonsiirron suhteen.
Kellojen siirto tunnilla eteenpäin kesäaikaan tapahtuu tänä vuonna varhain sunnuntaiaamuna 27.3.2016, klo 03.00.
Lisääntyvä valo haittaa unta! Katso vaikka videolta:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.