Matti Vanhanen patistaa ahvenanmaalaisia armeijaan

– Maakuntaan syntyisi tätä kautta jo muutamassa vuodessa ydinjoukko, joka tietää, miten toimia, Vanhanen sanoi Karjalan liiton seminaarissa Helsingissä perjantaina. 

Historiaseminaarin aiheena oli Pähkinäsaaren rauha, jonka solmimisesta Ruotsin ja Novgorodin välillä on tänä vuonna tullut kuluneeksi 700 vuotta. Pähkinäsaaren rauhassa määriteltiin ensimmäistä kertaa Suomen itäinen raja.

Vanhanen käsitteli puheessaan valtiosopimusten merkitystä ja otti esille Ahvenanmaan demilitarisoidun aseman. Se on noussut Suomessa julkiseen keskusteluun sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vajaat kaksi vuotta sitten.

Demilitarisointi estää saaren linnoittamisen tai pysyvien joukkojen sijoittamisen saaren puolustukseen. Demilitarisointi on vahvistettu useilla valtiosopimuksilla, joista keskeisin on vuodelta 1921.

Ulkoministeriö julkisti kuluneella viikolla selvityksen, jossa todettiin, ettei vuoden 1921 sopimuksen irtisanominen näytä mahdolliselta.

Myös Vanhanen otti kantaa asiaan seminaarissa.

– Jos ymmärsin oikein, tasavallan presidentti Sauli Niinistö asetti kysymyksen rehellisesti: onko nyt oikea aikaa purkaa rauhansopimus?

– Onneksi meillä on nyt presidenttiehdokkaita, jotka joutuvat miettimään vastauksiaan Ahvenanmaan asemaan siltä kannalta, että jos he tulisivat valituksi tehtävään. Toivottavasti saamme sisällökkään ja valistavan keskustelun aiheesta, Vanhanen sanoi.

Vanhasen mielestä Ahvenanmaan puolustukseen voisivat parhaiten vaikuttaa saarelaiset itse.

– Ahvenanmaalaisille nuorille voisin kyllä antaa vihjeen. Puolustusta vahvistettaisiin parhaiten sillä, että syntyisi vapaaehtoinen liikehdintä, joka toisi maakunnan nuoret vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen ja maakuntaan syntyisi tätä kautta jo muutamassa vuodessa ydinjoukko, joka tietää, miten toimia. Ei tarvitsisi muuttaa eikä tulkita mitään sopimuksia.

Ahvenanmaalaiset on vapautettu varusmiespalveluksesta. Heitä tulee vapaaehtoisina armeijaan 5–10 henkilöä saapumiserää kohden.